Syntien anteeksianto ja "paljon ennemmin"- pelastus

Tavallinen käsitys pelastuksesta on se, että saamme syntimme anteeksi, koska Jeesus on kuollut puolestamme. Tämä on vasta alku, pelastuksessa on kyse paljon enemmästä.

Syntien anteeksianto on ulkoinen puhdistus. Se puhdistaa meidät tehdyistä synneistämme, niin että ne ovat on kerta kaikkiaan poistettu. Mutta tämä yksin ei tee meistä kykeneviä kaikkiin hyviin tekoihin, niin kuin meidän tulee olla (2. Tim. 3:17). Jotta olisimme täysin puhtaita, meissä pitää tapahtua sisäinen puhdistus. Etsimme sisäistä puhdistusta, koska rakastamme Jumalaa ja haluamme tulla osallisiksi hänen luonnostaan (2. Piet. 1:3-4). Silloin meidän täytyy ensin tulla osallisiksi ”paljon ennemmin”- pelastuksesta.

”Paljon ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta”

Paavali kirjoittaa pelastuksesta Room. 5:10: ssä: ”Jos me jo silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljon ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitettuja.”

Tästä pelastuksesta hänen elämänsä kautta on valitettavasti hyvin vähän ymmärrystä. Mitä se sitten tarkoittaa? Jeesus sanoi: ”Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää.” Joh. 15:5. Tässä on kysymys Hengen hedelmistä, joista voimme lukea Gal. 5:22-23: ssa. Ne ovat tulos siitä, että liha himoineen ja haluineen on ristiinnaulittu, jae 24. Jos Jeesuksen Henki asuu meissä, meillä on voima tämän tekemiseen.

Lukeaksesi lisää Jeesuksen Hengen asumisesta itsessämme, lue tämä artikkeli: Mikä on Hengen kaste? https://aktiivikristinusko.fi/mita-hengen-kaste-on

Paavali kehottaa meitä Fil. 2:12: ssa ahkeroimaan peläten ja vavisten oman pelastuksemme hyväksi. Mutta emmekö silloin yritä pelastaa itse itseämme? Emme todellakaan! Seuraavassa jakeessa sanotaan: ”Jumala itse vaikuttaa teissä tahtomisen ja tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” Fil. 2:12. Se on Jumalan armoa, sillä itsestämme emme voi tehdä mitään (Joh. 15:5).

Kaikki kai toivovat voivansa olla ystävällisiä, kilttejä ja kärsivällisiä, mutta miksi on niin vaikea elää tätä elämää kaikissa elämäntilanteissa? Se johtuu synnistämme – ylpeydestämme, omasta tahdostamme ja haluistamme. Kun Jumala tekee työtä meissä toteuttaakseen oman tahtonsa ja jotta me ristiinnaulitsisimme oman tahtomme ja itsekeskeisyytemme, on helppo asettua vastahankaan ja olla haluton. Siksi Paavali sanoo edelleen: ”Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä.” Fil. 2:14.

Täysi pelastus: Luvatun maan valloittaminen

Raamatusta voimme lukea, kuinka Israelin kansa vastusti, kun heidän piti vallata Luvattu maa. He olivat jättäneet Egyptin Jumalan voiman avulla. Egypti kuvaa maailmaa, mutta kun Jumala pyysi heitä ryhtymään taisteluun, jotta he valloittaisivat Luvatun maan, he alkoivat valittaa, riidellä ja kapinoida. Jos Jumala olisi hävittänyt viholliset heidän puolestaan, he olisivat ilolla ottaneet maan haltuunsa, sillä se oli heistä hyvä paikka runsaine hedelmineen. Mutta he kieltäytyivät tottelemasta, sanoivat sen olevan liian vaikeaa, kaupungit olivat vahvoja, ja siellä asuvat jättiläiset olivat liian suuria. Sen sijaan, että he olisivat saaneet ”täyden pelastuksen” – päässeet sisälle Luvattuun maahan – heidät lähetettiin vaeltamaan erämaahan 40 vuodeksi.

Jos he olisivat totelleet, kun Kaikkivaltias Jumala teki työtä heissä, he olisivat voittaneet vihollisen, niin kuin Joosua profetoi. Kun heitä pyydettiin kääntymään ja palaamaan erämaahan, he muuttivat mielensä ja halusivat kuitenkin ottaa maan haltuunsa, mutta Jumala ei enää tehnyt työtä heissä. Armo ei ollut heidän yllään ja he kärsivät murskatappion. Voimme lukea tästä 4. Moos. 13 ja 14: stä.

Älkäämme siis tyytykö siihen, että meidät on pelastettu Egyptistä (maailmasta) viettääksemme loput kristillisestä elämästämme vaeltamalla erämaassa, ottamatta koskaan haltuumme Luvattua maata, Kristuksen elämää Hengen hedelmineen. Tulkaamme osallisiksi tästä ”paljon suuremmasta” pelastuksesta” olemalla uskollisia ja kuuliaisia Jumalan Hengen vaikutuksille elämässämme, niin että kuoletamme Hengellä lihassamme asuvan synnin (Room. 8:13). Silloin saamme elää!

Tämä on todellinen pelastus!