Voitko sanoa olevasi kiivas Herran puolesta?
“Kiivaus” ei ole tavallinen sana nykymaailmassa. Kristitylle se on kuitenkin välttämättömyys!
"Niin Herra vastasi enkelille, joka puhui minun kanssani, ja lausui hänelle hyviä, lohdullisia sanoja. Enkeli, joka puhui kanssani, sanoi minulle: Julista ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Jerusalemin ja Siionin puolesta suurella kiivaudella." Sak. 1:13-14.
Herra on nimeltään Kiivas. Hän on kiivas Jumala (2. Moos. 34:14). Kaikki hänen aidot poikansa ja tyttärensä kantavat oikeutetusti samaa nimeä. Edelläjuoksijasta, Jeesuksesta, on kirjoitettu: "..sillä kiivaus huoneesi puolesta on kuluttanut minut.." Ps. 69:10 Kaikki todelliset Jeesuksen seuraajat voivat sanoa saman: "Tule mukaani katsomaan, kuinka minä kiivailen Herran puolesta." 2. Kun. 10:16.
Voitko sinä sanoa, että olet kiivas Herran puolesta?
Kiivaus on välttämättömyys
Ihmisen täytyy nähdä jokin asia erityisen suurena ja arvokkaana, mikäli hän on hyvin kiivas sen puolesta. Paavali kirjoittaa, että hän luki kaiken tappioksi ja roskaksi maailmassa, silloin kun hän sai nähdä sen kirkkauden, jonka hän voisi voittaa itselleen Jeesuksessa Kristuksessa (Fil. 3:7-11). Se oli kiivautta. Kristus ja seurakunta olivat hänen elämänsä koko mielenkiinto. Hän oli saanut valaistut ja voidellut silmät, niin että hän ymmärsi, kuinka arvokas opetuslapsen elämä oli. Hän rakasti Kristusta ja tiesi aina, minkä puolesta hän työskenteli ja mitä hän tavoitteli kiivaudella. Hän rukoili myös hartaasti muiden puolesta, jotta nämä saisivat sydämen valaistut silmät, niin että he voisivat ymmärtää, mihin heidät oikeastaan oli kutsuttu (Ef. 1:18).
Nyt on kysymys siitä, että me ymmärtäisimme, mihin meidät on kutsuttu, ja seuraisimme kutsua suurella kiivaudella. Meitä ympäröivät kaikenlaiset pahat henkivallat, jotka tahtovat sitoa ja estää. Välinpitämättömyyden, velttouden, laiskuuden, moraalittomuuden ja epäpuhtauden henget haluavat saada otteen meistä. Siksi jos me emme valvo ja taistele riittävällä kiivaudella, niin pian tunnemme olomme kotoisaksi tässä maailmassa ja alamme himoita maallisia asioita. Emme näe syntiä silloin niin vakavana kuin se oikeastaan on, emmekä ole niin tarkkoja pienen epäpuhtauden, katkeruuden ja kiittämättömyyden suhteen. Sallimme itsellemme sen, että meillä on jotakin toista vastaan jne. On parempi repäistä silmä päästä tai hakata käsi poikki kuin tehdä syntiä, sanoi Jeesus (Matt. 5:27-30). Hän näki selvästi.
Kristus ja seurakunnan valmistautuminen hänen tulemukseensa täytyy olla meidän koko mielenkiintomme. Tähän meidän on suunnattava kaikki voimavaramme. Ilman kiivautta emme tule osallisiksi viisaudesta, mikä tulee hallitsemaan koko iankaikkisuuden. Herra on hyvin kiivas sinun ja minun vuokseni tullakseen meille avuksi kaikenlaisissa olosuhteissa, mikäli olemme koko sydämestämme Siionilla. Hän huolehtii siitä, että kiusaus ei tule liian suureksi meille. Hän antaa meille kaiken, mitä tarvitaan elämään ja jumalanpelkoon.
Aika on lyhyt
Yön pimeys levittäytyy nopeasti yli maan. Jäljellä oleva aika on lyhyt, ja meidän on oltava valmiita, kun Jeesus tulee noutamaan ne, jotka ovat hänen omiaan. Hän puhdistaa itselleen omaisuudeksi kansan, joka ahkeroi hyviä tekoja (Tiit. 2:14).
Useimmat ovat kiivaita puolustamaan omaa kunniaansa ja ansaitsemaan rahaa ostaakseen kaikkea, mitä mieli tekee. Jos sellaisten kanssa puhutaan kirkkaudesta, joka on saatavissa itsensä kieltämisen kautta tai kärsimällä vääryyttä ilolla, niin he eivät todellakaan näe tässä mitään ihanaa.
Mutta jos me rakastamme Kristusta enemmän kuin himojamme, silloin meillä on kiivas rakkaus. Se ei anna heikkouden vuoksi millimetriäkään periksi synnille missään kohdassa. Silloin rakastamme sitä, mitä Jumala rakastaa ja vihaamme sitä, mitä Jumala vihaa sekä asustamme aina siellä, missä Jumala on.
"Mutta koska olet penseä, et kylmä etkä palava, minä oksennan sinut suustani." Ilm. 3:16. Jos olemme Kristuksessa emmekä näe siellä sen enempää kirkkautta kuin että tulemme penseiksi ja välinpitämättömiksi, niin emme ole myöskään arvollisia olemaan siellä.
Aika on lyhyt, siksi meidän tulee yhä enemmän rohkaista toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin (Hepr. 10:24-25). Koetelkaamme itseämme ollaksemme aina ensirakkauden hehkussa. Kuinka me silloin voisimme sallia pienimmänkään synnin saada valtaa elämässämme, kun me tiedämme jokaisen synnin erottavan meidät Kristuksesta.
Kiivaus johtaa voittoon, kasvuun ja edistymiseen. Meillä on yhteys Isän, Pojan ja toistemme kanssa valossa. Voimme ilolla odottaa "autuaan toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä." Tiit. 2:13.
Raamatunlauseet ovat peräisin Raamattu kansalle- käännöksestä.
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.