Voinko todellakin vapautua synnistä??

Voinko todellakin vapautua synnistä??

Eikö se ole mahdotonta?

5 Minuuttia ·

Roomalaiskirjeessa 7 apostoli Paavali puhuu siitä, että hän tekee, sitä mitä hän vihaa. Mutta sama Paavali kirjoittaa synnistä vapaaksi tulemisesta (Room. 6:22) Mitä tämä tarkoittaa?

Tässä yhteydessä "synnistä vapautuminen" tarkoittaa, että me olemme tulleet vapaaksi synnin vallasta. Synnillä ei enää ole valtaa meihin. (Room. 6:12)

Oletko huomannut kuinka suuri voima synnillä on elämässäsi? On selvää, että meillä on syntiä, jonka olemme perineet syntiinlankeemuksen perusteella, ruumiissamme – huomaamme sen siinä, mitä sanomme ja teemme. Luontomme mukaan olemme kaukana siitä puhtaudesta, mikä Kristuksella on. Mutta Jumalan sana sanoo selvästi, että meidän ei tule seurata syntisiä halujamme.

"Synnistä vapautuminen" tarkoittaa, että me olemme tulleet vapaaksi synnin vallasta.

Meistä tulee sen orjia, jota tottelemme; joko synnin kuolemaksi tai vanhurskauden, jonka seuraus on elämä ja rauha. Kun haluamme palvella Jumalaa ja päätämme tehdä hänen tahtonsa, niin huomaamme, että kuolevaisessa lihassamme on kaksi eri voimaa. Toisaalta minulla on uskomaton rikkaus "vanhurskauden lahjan runsaudessa", mutta minulla on myös "toinen laki jäsenissäni", eli oma syntinen luontoni (Room. 5:17 ja Room. 7:23)

Valinta on minun!

Minä itse päätän, ketä haluan palvella. Se riippuu omasta tahdostani. En voi välttää kiusauksia, mutta minun ei tarvitse totella niitä!

Jokainen ihminen tulee kiusatuksi, kun hänen himonsa vetävät häntä (Jaak 1:14) Himot, jotka vetävät meitä, ovat syntiä, mikä on lihassamme (syntinen luontomme). Kuitenkin on eräs sana, jota meidän tulee tarkastella: "…kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin." Jaak. 1:15. Voimme vastaanottaa Jumalalta voiman voittaaksemme, kun tulemme kiusatuiksi, niin ettei tämä "kun", ole syy syntiin lankeamiseen! Kiusaus voi olla syynä synnin tekemiseen vain, jos annamme periksi sille (olemme yhtä mieltä sen kanssa). Mutta toivottavasti näin ei ole enää. Päinvastoin mielemme ja halumme on totella Jumalan lakia (Room. 7:25.)

Minä itse päätän, ketä haluan palvella.

Paavali kertoi edellä, että hänen mielensä ja tahtonsa oli tehdä Jumalan tahto; samassa jakeessa hän sanoi, että hän palvelee synnin lakia lihallaan. Toisin sanoen, hän palvelee Jumalan lakia mielellään ja samanaikaisesti synnin lakia lihallaan. Mitä tämä tarkoittaa?

"Teemme asioita, joita vihaamme"

Jos voimme soveltaa nämä jakeet jokapäiväiseen elämäämme, ymmärrämme ne paremmin. Ajattele hengellisimpiä tuntemiasi henkilöitä. He taistelevat kaikin voimin totellakseen Jumalaa, ja he ovat saavuttaneet monia asioita. Kuitenkin kun opit tuntemaan heitä paremmin, sinäkin huomaat heidän elämässään monia piirteitä, jotka ovat inhimillisiä ja jotka eivät ole tulosta Pyhästä Hengestä ja uudesta elämästä. Vaikka nämä henkilöt haluavat tehdä Jumalan tahdon elämässään, he tekevät kuitenkin jatkuvasti asioita, jotka ovat heidän lihastaan (heidän syntisestä luonnostaan). Tästä näemme, että he palvelevat "synnin lakia" lihallaan (tämä ei ole sama kuin "synnin ja kuoleman laki", joka on seurausta synnin mukaan elämisestä), vaikka koko heidän halunsa on palvella "Jumalan lakia".

Kiusaus voi olla syynä synnin tekemiseen vain, jos annamme periksi sille.

Mitä heidän tulee tehdä niille asioille, jotka nousevat heidän lihastaan? Raamattu vastaa siihen: Kun he huomaavat jotain itsessään, mikä ei ole Pyhän Hengen hedelmää, heidän tulee kuolettaa se – toisin sanoen tuomita se – koska se on hedelmää "toisesta laista hänen jäsenissään". (Room. 8:13)

Kahdenlaista vapautta

Tämä esimerkki osoittaa, että oikeastaan on kahdenlaista vapautta synnistä.

1. Ensimmäinen on vapaus synnin ja kuoleman laista. (Room. 8:2). Kolossalaiskirjeessä 2:11 on kirjoitettu, että olemme panneet pois "lihan ruumiin" (ruumiin, joka teki syntiä ja palveli sitä) Kristuksen ympärileikkauksen myötä. Toisin sanoen lopetamme tekemästä tietoista syntiä. Tämä on ensimmäinen vapaus.

2. Toinen vapaus on prosessi – kehitys – jossa vähä vähältä vapautuu "jäsenissä olevasta synnistä". Tämä vapaus saavutetaan asteittain, niin kuin on kirjoitettu Filippiläiskirjeessä 3:7-16. Tämä vapaus on prosessi täydellisyyteen. Paavali ei ollut täydellinen. Hän palveli jatkuvasti synnin lakia jäsenillään, vaikka hänen mielensä oli täysin valmis palvelemaan Jumalan lakia.

Ainut tapa tulla vapaaksi lihassamme olevasta synnistä on, että käymme samaa tietä, jota Jeesus kulki.

Tosiasia on se, että synti, syntiset himomme ja halumme, eivät voi alistua Jumalan lakiin. Niin pitkään kuin meissä on pienimmässäkään määrin syntiä, se tulee näkyviin tavalla tai toisella.

Seuraa Jeesusta!

Mitä meidän pitäisi tehdä? Ainut tapa tulla vapaaksi lihassamme olevasta synnistä on, että käymme samaa tietä, jota Jeesus kulki. On kirjoitettu, että hän on meidän edelläjuoksijamme ja että hän raivasi tämän tien meille lihan lävitse, niin että voimme seurata häntä. "Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä, joka ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut." 1. Piet. 2:21.22. Jeesuksen jalanjälkien seuraaminen tarkoittaa sitä, että emme tee syntiä, ja tämä on mahdollista Pyhän Hengen voiman kautta, kieltämällä itsemme ja himot lihassamme. Siten synti, joka meissä on, viedään kuolemaan, niin ettei se tule esille.

Jeesuksen jalanjälkien seuraaminen tarkoittaa sitä, että emme tee syntiä.

Meidän on valvottava itseämme ja yritettävä tietoisesti tunnistaa, mitä lihastamme tulee esille. Meidän tulee tuomita se ja muuttaa toimintaamme, että se on enemmän täydellistä seuraavalla kerralla. Siten kuljemme valosta valoon ja voimasta voimaan. Tulemme todellakin vapaaksi synnistä!

"Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä – ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan." 1. Piet. 4:1-2.

Tämä on muokattu versio artikkelista "Vapaus synnistä", joka julkaistiin ensimmäisen kerran lehdessä "Skjulte Skatter" v. 1929.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag, Norja

Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.