Uusi luonto

«Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää.» (1. Moos. 1:31) Ketään meistä ei ole luotu tekemään syntiä. Käytännössä emme edes tienneet eroa hyvän ja pahan välillä. (1. Moos. 3: 5) Mistä synti sitten oikeastaan tulee?

On tavallinen tiistai-iltapäivä luokassani ja meillä on yhteiskuntaopin tunti. Vieressäni istuva tyttö piirtelee jotain ja takanani istuva poika näyttää nukkuvan. Opettaja on esittänyt meille juuri kysymyksen: "Minkä uskotte olevan paras johtamistapa?" Hiljaisuus. Hän yrittää uudestaan. "Onko diktatuuri paras vaihtoehto? Ehkä demokratia tai tasavalta?" Ennen kuin kukaan ehtii esittää mielipidettään asiasta, hän jatkaa. "Jotta voitaisiin tietää, kuinka ihmisiä pitää johtaa, meidän täytyy esittää kysymys: ‘Mikä on heidän luonteensa? Onko ihminen hyvä vai paha?'" Useat luokassa ovat ensin epävarmoja asiasta. Mutta minä mietin, mitä Raamattu sanoo siitä?

Ketään meistä ei ole luotu tekemään syntiä

Luen 1. Mooseksen kirjasta 1:31: "Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää." Ketään meistä ei luotu tekemään syntiä. Käytännössä emme edes tienneet eroa hyvän ja pahan välillä  (1. Moos. 3:5) Mistä sitten synti oikeastaan tulee? Luen edelleen Aadamista ja Eevasta Eedenin paratiisissa. "Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: ‘Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.'" (1. Moos 2: 16-17) Mutta Saatana, käärme, saa Eevan asettamaan kyseenalaiseksi sen, mitä Jumala oli sanonut: "Ette suinkaan kuole", sanoo käärme naiselle. "Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan."

Tällä tavalla Saatanan onnistui houkutella Eeva pettämään Jumala. Kun hän ja Aadam antoivat periksi kiusaukselle, he saivat syntisen luonnon. Tämä syntinen luonto on siitä lähtien periytynyt koko tulevalle ihmiskunnalle. "Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat,…" (1. Moos.6: 5)

Jos kaikki tämä synti ja pahuus tulee minun omasta luonnostani, kuinka minulla sitten voi olla mitään toivoa elää kristillistä elämää?

Jeesus selittää myös, kuinka ihmisluonto tuli syntiseksi syntiinlankeemuksen seurauksena: "Sillä sisältä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys." (Mark. 7: 21-22) Jos kaikki tämä synti ja pahuus tulee minun omasta luonnostani, kuinka minulla sitten voi olla mitään toivoa elää todella kristillistä elämää?

Jeesus tuli tästä yhdestä syystä: tekemään minut vapaaksi siitä, mitä olen luonnostani ja luomaan jotain uutta minussa Jumalan kunniaksi. "Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä." (Hebr. 4: 15) Jeesus tuli syntisen lihan kaltaisuudessa (Room. 8: 3), joka tarkoittaa, että hän tuli kiusatuksi, aivan kuin mekin, mutta hän oli kuuliainen Jumalan suunnitelmalle omalla kohdallaan, ja hän voitti kaikki kiusaukset elämässään.

Jeesus on avannut aivan uuden tien minulle: voin seurata häntä ja olla kuuliainen hänen äänelleen sydämessäni, sen sijaan että seuraisin omia himojani, ylpeyttä ja kaikkea muuta, mikä asuu inhimillisessä luonnossani. Hän on täällä minua auttamassa, niin kuin on kirjoitettu Hebr. 4: 16:sta: "Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan." Tämän myötä myös minä voin elää hyvää ja voittoisaa elämää, niin kuin Jeesus eli täällä maan päällä!

Riippumatta siitä, mikä johtamistapa maassa vallitsee, minulla on toivo tulla Jeesuksen kaltaiseksi ja odottaa uutta taivasta ja uutta maata, missä vanhurskaus asuu. (2. Piet. 3: 13) Uusi, jumalallinen luonto, jonka saan uskollisuuden kautta tässä elämässä, tulee olemaan iankaikkinen arvo siellä! (2. Piet. 1: 3-4)

Uusi, jumalallinen luonto, jonka saan uskollisuuden kautta tässä elämässä tulee olemaan iankaikkinen arvo siellä!