Uudenvuoden lupaukset
Uudenvuodenlupaukset ovat hieno asia. Silloin saamme pienen potkun takamuksille, että toteuttaisimme jotain, mitä olemme ehkä jo pitkään suunnitelleet.
Uudenvuodenlupaukset ovat hieno asia. Silloin saamme pienen potkun takamuksille, että toteuttaisimme jotain, mitä olemme ehkä jo pitkään suunnitelleet. Tartu tilaisuuteen voittaa tänään – ei siksi että on uusi vuosi – vaan koska Jumala kutsui meidät ottamaan ristimme joka päivä!
Kun nyt käymme uuteen vuoteen, on monella meistä tapana tehdä erilaisia uudenvuodenlupauksia. Nyt vihdoinkin voi tarttua huonoihin tapoihinsa – kertakaikkiaan. Jos on ollut laiska treenaamaan, nyt alkaa uusi aika, aktiivinen arkipäivä. Jos on syönyt liikaa sellaista, mitä mieluummin pitäisi vältellä, sille tulee nyt loppu; kun kello ohittaa keskiyön vuodenvaihteessa. Tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen tulee jotain aivan uutta! "En enää koskaan…" tai " Tästä lähtien…". Nämä sanat kuulostavat tutuilta. Ei ole kai ensimmäinen kerta, kun olemme sanoneet juuri niin? Pystymmekö tällä kertaa pitämään lupaukset?
Uudenvuodenlupaukset ovat hieno asia. Silloin saamme pienen potkun takamukselle toteutta sen, mitä ehkä olemme jo kauan suunnitelleet. Mutta miksi odottaa tähän asti pannakseen toimeksi? Miksi emme tehneet jotain jo eilen tai viime viikolla? Olemme ehkä odottaneet kokonaisen vuoden – edellisestä tammikuusta lähtien, kun lupaukset alkoivat horjua kahden viikon jälkeen? Yksi asia on lenkkeily, joka sai odottaa itseään neljä kuukautta, koska en voinut sietää kylmää; tai se, ettei talousarvio toteutunut niin hyvin kuin sen olisi pitänyt. Mutta miten on todellisten syntien laita; niiden, jotka estävät Jumalaa tekemästä muutosta meissä? Onko siinä samanlaista hitautta?
«…te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu; sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu -» (Jaak. 4:14)
Me emme todellakaan tiedä, milloin on viimeinen päivämme. Silloin ei totisesti ole merkitystä, onnistuimmeko laihduttamaan viisi kiloa tai matkustamaan maailman ympäri. Se millä todella on merkitystä, on se, kuinka asiamme ovat kunnossa suhteessa Jumalaan! Olemmeko ollet tarkkoja ajatustemme suhteen, puhdistaneet kaiken näkemämme synnin ja itsekkyyden elämästämme? Mitä omatuntomme sanoo – onko jotain kätkettyä tai säästettyä? Onko niin, että suunnitelmissamme oli saada se kuntoon? Valitettavasti suunnitelmat ja visiot eivät kestä sinä päivana, kun kohtaamma Luojamme. Silloin ei kestä se, että lopettaisimme laiskottelun ja itsekkyyden uutena vuonna – tai huomisesta lähtien. Nyt täytyy tapahtua jotain – tällä sekunnilla!
Yhtä tärkeää on jatkaa työtä, ei sovi luovuttaa tai käydä veltoksi. Luovuttaminen muutaman viikon kuluttua on paljon vakavampaa, kun on tarkoitus palvella Jumaaa. Jos juoksee tällä kilparadalla, silloin ei voi lopettaa, kun on saanut hyvän omantunnon tai puolihyvän omantunnon. Vastakohtana väsyneelle ja kyllästyneelle lenkkeilijälle, joka yrittää saada hyvän kunnon joulun jälkeen, Jeesuksen opetuslapsella on motivaatio ja toivo aivan toisella ulottuvuudella.
«…mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.» (Jes. 40,31)
Jumala kutsui meidät ottamaan ristimme joka päivä!
Nämä saavat voimansa Jumalalta – voiman, joka on paljon vahvempi kuin vahvat lihakset, paljon suurempi kuin inhimilliset unelmat ja visiot. Jumalan avulla me saavutamme päämäärän, jonka olemme asettaneet itsellemme; saamme runsaan osuuden Kristuksen elämästä. Tartu tilaisuuteen voittaa tänään – ei siksi että on uusi vuosi – vaan koska Jumala kutsui meidät ottamaan ristimme joka päivä! (Luuk. 9: 23)
«Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä!» (Ps. 118: 24)
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.