Tarvitsenko seurakuntaa ollakseni kristitty?
Kristittynä oleminen tarkoittaa Jeesuksen seuraamista. Tarvitsenko minä siihen siis todella seurakuntaa?
Katso kristitty-sanan määritelmiä. Todennäköisesti löydät määritelmän: henkilö, joka käy seurakunnan kokouksissa. Kristittynä oleminen tarkoittaa perimmältään Kristuksen seuraamista. Mitä sitten merkitsee Kristuksen seuraaminen? Ainoa paikka, mistä voidaan löytää totuus asiassa, on Raamattu.
"Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua." Matt. 16:24
"Sillä siihen teidät on kutsuttu, koska Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, että seuraisitte hänen jälkiään., hänen, joka ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta havaittu." 1 Piet. 2:21-22.
On monia muita jakeita, jotka ilmaisevat saman asian. Kristuksen totisessa seuraamisessa on kysymys sisäisestä elämästä. Jeesus oli ihminen kuten me, silti hän ei koskaan langennut syntiin. Tämän johdosta hän teki myös meille mahdolliseksi synnin voittamisen. Kristittynä oleminen merkitsee vaeltamista tiellä, jolla voitan synnin, johon minua kiusataan. Ulkonaiset muodot ja tavat, ulkomuoto, jonka ihmiset näkevät, tai jäsenyys erilaisissa kirkoissa ja yhteisöissä eivät lopultakaan ole seikkoja, jotka ratkaisevat, olenko kristitty vai en.
Sitten sinä saatat kysyä, onko ollenkaan tarpeellista käydä seurakunnan kokoontumisissa. Enkö voisikin olla yksin elävä kristitty niin kauan kuin minulla on Jumalan sana, joka osoittaa minulle sen elämän, jota Jeesus eli?
Kristuksen ruumis
Samaan aikaan kun edellä mainittu saattaisi kuulostaa teoreettisesti mahdolliselta, apostoli Paavali käyttää ruumis-vertauskuvaa selittäessään, että mikäli todella haluamme edistystä, me tarvitsemme toisiamme.
"Hänessä koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mukaan , joka kullakin ruumiinosalla on." Ef. 4:16.
Kaikki todelliset kristityt ovat Kristuksen ruumiin jäseniä (jakeet 11-12), ja sellaisina me tarvitsemme toinen toistamme, niin että me kaikki voimme edistyä tiellä, jonka Jeesus avasi meille. Meillä kaikilla ei saata olla samaa tehtävää ruumiissa, mutta kun seuraan uskollisesti Kristusta ja seison lujana kiusauksissa, joita kohtaan elämässäni, silloin ‘teen oman osani'. Olen edesauttamassa ruumiin kasvua. Siksi meidän täytyy tulla yhteen säännöllisesti rakentumaan ja rohkaisemaan toinen toistamme seisoaksemme lujina kiusauksissa.
Kun näen Kristuksen ruumiin muita jäseniä, vahvistun tietäessäni, että on monia ihmisiä, jotka taistelevat samaa uskon taistelua kuin minäkin.
Kun tiedän, että Kristus näkee sydämeeni, ja että voin saada hengellista ravintoa Raamatusta ja toisten kristittyjen kirjoituksista, tiedän myös, että tarvitsen jatkuvasti rohkaisua, mitä saan menemällä seurakunnan tilaisuuksiin. Tunnistan tämän tarpeen erityisesti aikoina, jolloin en voi osallistua kaikkiin kokoontumisiin työn tai koulun vuoksi. Kuunnellessani Kristuksen evankeliumia uskollisten Jumalan miesten saarnaamana virkistyn ja tulen kohotetuksi. Kun näen Kristuksen ruumiin muita jäseniä, vahvistun tietäessäni, että on monia ihmisiä, jotka taistelevat samaa uskon taistelua kuin minäkin. Kuullessani näiden ihmisten todistavan siitä avusta, jonka he ovat saaneet Jumalan sanasta, ja missä he ovat saavuttaneet voiton, tämä auttaa minua vastaanottamaan enemmän valoa ja jatkamaan Kristuksen seuraamista synnin voittamisen tiellä.
Tämä on se toivo, joka Jumalalla on meihin nähden, kuten Paavali kirjoittaa:
"Silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja ovat kaikkien opintuulien heiteltävinä ihmisten arpapelissä ja eksytysten kavalissa juonissa., vaan totuutta noudattaen rakkaudessa kaikin tavoin kasvamme häneen, joka on pää, Kristus." Ef. 4:14-15.
Ei sääntö, mutta tarve
Raamatussa ei ole mitään ankaria, tiukkoja sääntöjä seurakunnan kokouksissa käymisestä. Kuitenkin hebrealais-kirjeen kirjoittaja tekee selväksi, kuinka Kristuksen ruumiin jäsenten tulisi toimia.
"Pysykäämme horjumatta toivon tunnustuksessa, sillä lupauksen antaja on uskollinen. Pitäkäämme huolta tosistamme rohkaisuksi rakkauteen ja hyviin tekoihin. Älkäämme jättäkö yhteistä kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme entistäkin enemmän, kun näette tuon päivän lähestyvän." Heb. 10:23-25
Meidän täytyy tunnustaa uskomme toisillemme rohkaistaksemme toinen toistamme rakkauteen ja hyviin tekoihin.
Kristuksen todelliset seuraajat tulevat huomaamaan, että he tarvitsevat seurakunnan kokoontumisia; siellä he saavat apua ja rohkaisua sekä yhteyden niiden kanssa, jotka tekevät työtä Kristuksen ruumiin rakentamiseksi.
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.