Rukous – ei vain viimeinen vaihtoehto
Olemmeko nähneet, mitä sanoinkuvaanattomia rikkauksia rukousten kautta on mahdollista saada?
Lukaisen läpi erään lehtiartikkelin. Se käsittelee tutkimusta, jossa kartoitettiin sitä, kuinka monet meistä rukoilevat ja kerrotaan, että rukoileminen on tilastojen mukaan vähenemään päin. Mutta selitykset näille luvuille saavat minut miettimään asiaa. Miksi me rukoilemme? Ja mitä me rukoilemme?
Tilastot kertovat, että yhä harvemmat rukoilevat Jumalaa. Asun materiaalisesti mitattuna maailman rikkaimmassa osassa, missä ei ole tällä hetkellä avoimia kriisejä. Ehkä siitä johtuen emme rukoile niin paljon? Ajattelemmeko yksinkertaisesti, että emme tarvitse rukouksia? Teologit, tutkijat ja muut asiantuntijat esittävät joitain selityksiä tuloksille. Nämä saavat minut miettimään asiaa: Olemmeko oikeastaan ymmärtäneet, mitä sanomattoman suuria asioita rukousten kautta on mahdollista saada?
1. Meillä on asiat niin hyvin, että emme tarvitse Jumalaa.
Artikkelissa tuotiin esille vahvimpana selityksenä se, että me asumme niin turvallisessa ja hyvässä yhteiskunnassa, että me emme tarvitse Jumalaa selviytyäksemme arkipäivästä. Onko tämä totta?
Jos todella haluamme elää Jumalan käskyjen ja lakien mukaan, tarvitsemme hänen apuaan jokaisena päivänä ja päivän jokaisena minuuttina. Meidän on tiedettävä, että hän on meitä varten, että hän rakastaa meitä ja että hän on valmiina auttamaan, kun me rukoilemme häntä. Me tarvitsemme Jumalan armoa ja voimaa joka ainoa kerta, kun tulemme kiusatuksi, niin että voimme pysyä voittavina. Tällä ei ole mitään tekemistä ympäristömme kanssa, luontomme on kaikesta huolimatta sama olimmepa täällä tai Pohjoisnavalla. Jos sinulla on tapana suuttua ja loukkaantuu täällä kotona, samoin käy sielläkin.
2. On ainakin hyvä, että on mahdollisuus rukoilla.
Artikkelissa sanotaan, että vaikka ei ole monia, jotka rukoilevat, niin useimmat meistä huutavat Jumalan puoleen, kun tilanne kehittyy tarpeeksi vaikeaksi. Silloin on hyvä voida rukoilla Jeesusta.
Missä hätä on suuri, on myös paljon rukousta. Mutta onko Jeesuksesta tullut meille "vararatkaisu". Sellainen, että "hyvä rukoilla", kun ei mitään muuta ratkaisua enää ole jäljellä?
Miksi odotamme, että tapahtuu katastrofi, ennen kuin käännymme hänen puolleensa?
Ajattele, kuinka usein tulemme kiusatuiksi esimerkiksi kärsimättömyyteen. Voi näyttää mahdottomuuden vuorelta saada voitto tästä kaikesta, ja tulla sellaiseksi, joka on aina kärsivällinen. Mutta Jeesus näytti meille, että se on mahdollista, koska hänen teki mieli myös vastata takaisin ärtyisästi, mutta hän ei koskaan antanut periksi tälle halulle! Hän oli kiusattu kaikessa niin kuin mekin, mutta hän ei tehnyt koskaan syntiä. (Hebr. 4:15-16)
Niin, miksi odottaisimme katastrofia ennen kuin käännymme hänen puoleensa? Ajattele, kuinka arvokasta on ennemmin suhtautua jokaiseen pieneen tilanteeseen tarkasti, ja tunnustaa, että tarvitsemme apua Jumalalta jo näissä asioissa. Sellaiset ihmiset seuraavat Jeesuksen jalanjäljissä. Sellaiset ihmiset saavat voiton ja uskonkokemuksia keskellä arkipäivää.
3. Elämä on liian kiireistä rukoilemiseen.
On helppo tunnistaa itsensä tästä lauseesta, että usein elämä on niin kiireistä. Työ, koulu ja seurakuntaelämä vievät paljon aikaa ja voimia. Voi helposti uppoutua kaikkeen siihen, mitä pitää suunnitella ja tehdä tänään, tällä viikolla ja seuraavaan lomaan mennessä. Päivät rientävät ohitse. Mutta vaikka tapahtuukin paljon, se ei sulje pois rukousta. Usein on juuri päinvastoin – silloin tarvitsemme rukousta erityisen paljon.
Kun ympärillämme tapahtuu paljon asioita, ja olemme esimerkiksi vuorovaikutuksessa useampien ihmisten kanssa, silloin meidän tulee olla erityisen hereillä. Omat negatiiviset reaktiomme tapahtuvat ennen kuin tajuamma niitä sanallisesti. Esimerkiksi ärsyyntyminen voi tulla helposti esiin, kun olemme stressaantuneita. Pysyäksemme Jumalan tahdossa päivän mittaan, ja erityisesti kiireisinä aikoina, meidän pitää rukoilla enemmän kuin koskaan; rakkautta, kärsivällisyyttä ja hyvyyttä. (Gal. 5:22) Kaikkia ihmisiä kohtaan.
Mitä Raamatussa on kirjoitettu rukouksesta? «Rukoilkaa lakkaamatta!» luemme 1. Tess. 5:17:stä. Suhteessamme Jumalaan ei ole taukoja. Voimme aina olla "taivaallisessa tilassa" – elämällä Jumalan kasvojen edessä ja mieli asetettuna taivaaseen. Emme voi olla polvillamme rukoilemassa koko päivää, mutta voimme olla rukouksen hengessä koko päivän. Tämä on täysin mahdollista – ja silloin myös apu on lähellä, kun tarvitsemme sitä. Jumala antaa nöyrille armon. (Jaak. 4:6)
Mitä me rukoilemme?
Mutta monet myös rukoilevat, kertoo tutkimus. He rukoilevat kiitollisuudesta Jumalan armoa ja hyvyyttä kohtaan, he rukoilevat läheistensä ja rakkaidensa puolesta ja maailman puolesta, missä elämme.
Jumalan tahto on, että olisimme kiitollisia. «Kiittäkää kaikesta, sillä se on Jumalan tahto teitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa.» Vanhassa liitossa ihmisten tuli osoittaa kiitollisuuttaan uhraamalla eläimiä kiitosuhreina. Uudessa liitossa uhrit on siirretty sisäiseen elämäämme, ja voimme lähettää kiitollisia rukouksia Jumalalle vilpittömästä sydämestämme, sekä osoittaa kiitollisuutta teoissamme. Se on tärkeä osa järjellistä jumalanpalvelustamme. (Room. 12: 1)
On myös hyvä rukoilla ympärillämme olevien ihmisten puolesta. Silloin välttymme elämästä omissa itsekkäissä ajatuksissamme päivän mittaan ja sydämemme täyttyy huolenpidolla. Raamatussa on myös kirjoitettu, että meidän tulee rukoilla maan hallituksen puolesta (1.Tim. 2:1-3). Jumalan käsi on mukana kaikessa.
Voimme aina olla "taivaallisessa tilassa" – elämällä Jumalan kasvojen edessä ja mieli asetettuna taivaaseen.
Mutta rukous koskee myös avun saamista omaan elämään. Voimme rukoilla Jumalaa auttamaan meitä tänään ja tässä hetkessä, niin että voimme seisoa lujina opetuslapsen liitossamme hänen kanssaan. Säilyttääksemme sydämemme puhtaana synnistä, niin että voimme odottaa iankaikkisuutta yhdessä hänen kanssaan onnellisina ja levollisina.
Jeesus itse rukoili hartaasti, ollessaan samassa tilanteessa kuin me. "Lihansa päivinä Kristus voimakkain huudoin ja kyynelin uhrasi rukouksia ja anomuksia Jumalalle…" (Hebr. 5:7) Suhtaudummeko yhtä vakavasti kuin Jeesus? Rukoilemmeko hartaasti Jumalalta apua, kun huomaamme, että tulemme kiusatuiksi tekemään pahaa?
Jumala on valmis auttamaan meitä
Ajattele, että Jumala voi olla paljon enemmän kuin vain viimeinen mahdollisuus meille – paljon enemmän kuin apupyörät, jotka ovat hyvät olemassa, kun emme enää pysy pystyssä muuten. Hän lähetti Jeesuksen, joka on osoittanut meille, mitä tarkoittaa taistelu syntiä vastaan – ja jolla nyt on kokopäivätyö meidän vahvistamiseksi, niin että tekisimme samoin. (Hebr, 7:25)
Jumala on valmis auttamaan meitä. Kun tulemme hänen tykönsä hakemaan neuvoja ja lohdutusta, kun tarvitsemme apua ja voimia ja kun tulemme hänen tykönsä sydän täynnä kiitollisuutta. Rukouksella on rajattomat mahdollisuudet. Olemmeko ottaneet ne käyttöön?
«Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset ja rukouksessa kestävät!» (Room. 12:12)
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.