Rukoileminen johtajiemme ja esivallan puolesta
Raamattu neuvoo meitä rukoilemaan sen kansakunnan asioiden puolesta, jonka parissa me elämme.
"Kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikin tavoin hurskaasti ja kunniallisesti." 1 Tim. 2:1-2
Näissä jakeissa saamme selvän kehotuksen apostoli Paavalilta, että meidän tulisi rukoilla kaikkien ihmisten puolesta. Tähän sisältyvät ne, jotka hallitsevat maata, jossa asumme. Kun me katselemme politikkoja, niitä, jotka ovat vallassa tai pyrkivät valtaan, näyttää siltä, että rukoileminen on turha vaiva. Voimme melkeinpä kysyä itseltämme, mitä hyödyttää rukoilla ehkä jumalattomien ja ylpeiden ihmisen puolesta, jotka eivät varmasti ole edes halukkaita antautumaan Jumalan johdettaviksi. Kuinka rukous tässä auttaa? Mitä meidän oikeastaan pitäisi rukoilla? Voiko Jumala ohjata hallitusta? Mikä on sen rukouksen tosiasiallinen tarkoitus, johon edellä olevat jakeet kehottavat?
Paavali ja monet muut kautta vuosisatojen tiesivät, että Jumala kuulee ja huomioi jumalaapelkääväisten ihmisten rukoukset. Jaakob kirjoittaa Eliasta: " Vanhurskaan voimallinen rukous saa paljon aikaan. Elia oli yhtä vajavainen ihminen kuin mekin. Hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen. Kun hän rukoili uudelleen, taivas antoi sateen ja maa tuotti hedelmänsä." Jaak. 5:16-18
Jumalaapelkääväisten ihmisten ei ole tarkoitus istua taka-alalla ja hyväksyä, mitä tahansa tapahtuukin. Meidän täytyy taistella rukouksissa johtajiemme ja maamme puolesta riippumatta siitä, minkä kaltainen ihminen on johdossa. Luemme Sanasta: "Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, minne ikinä tahtoo." San. 21:1 Jumalan silmät tarkkailevat maata löytääkseen ne, jotka ovat antautuneet Hänelle ehyellä sydämellä. (2 Aik. 16:9) Jaakob lausuu myös: "..teillä ei ole, koska ette ano." Jaak. 4:2 Paavali kehotti seurakuntia rukoilemaan esivallan puolesta, jotta Jumala voisi toimia niiden hyväksi, jotka palvelevat Häntä. Meidän on edustettava jotakin jumalattomassa maailmassa; mikäli emme ryhdy taisteluun tällä tavalla oikean puolesta, kuka sen sitten tekisi?
Me tiedämme, että Jumala on kaikkivaltias ja voi tehdä mitä tahansa, mikä on Hänelle mieleen. Emme kuitenkaan voi olla sen vuoksi kohtaloomme alistuvia. Raamatussa on esimerkkejä, joiden mukaan Jumala muutti suunnitelmansa rukousten vuoksi. Jumala oli päättänyt tuhota Israelin sen jälkeen kun he olivat tehneet syntiä valmistamalla kultaisen vasikan, mutta silloin Mooses vetosi Jumalaan: "Herra, miksi vihasi on syttynyt omaa kansaasi vastaan, jonka olet tuonut pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä? Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: Hän vei heidät pois pahoin aikein, tappaakseen heidät vuorilla ja hävittääkseen heidät maan päältä?" Käänny palavasta vihastasi ja kadu kansallesi aikomaasi pahaa. Muista palvelijaasi Abrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itsesi kautta vannonut: ‘Minä teen teidän jälkeläisenne lukuisiksi kuin taivaan tähdet, ja koko tämän maan minä annan teidän jälkeläisillenne, niin kuin olen sanonut, ja he saavat sen ikuiseksi perinnöksi.' Silloin Herra katui sitä pahaa, jonka hän oli aikonut tuottaa kansalleen." 2 Moos. 32:11-14
Siksi on hyvä ottaa vaarin siitä, mitä Paavali kirjoittaa ja rukoilla johtajien puolesta ja anoa Jumalan johdatusta heidän teilleen. Voimme pyytää Jumala toimimaan ja ohjaamaan asioita, jotta saisimme "viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikin tavoin hurskaasti ja kunniallisesti." Voimme rukoilla esimerkiksi, etteivät mikään lainsäädäntö tai sellaiset päätökset menisi läpi, jotka estävät mahdollisuutemme kristillisiin kokoontumisiin tai repisivät alas maan moraalisen selkärangan. Voimme myös pyytää Jumalaa suojelemaan kotimaatamme erityisesti perheittemme ja muiden rakkaittemme vuoksi. Saamme olla varmoja, että Jumala seuraa rukouksiamme, niin kuin Hän ohjaa niiden valtakuntien asioita, joissa me asumme.
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.