Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa. On mahdotonta rakastaa toista ja ajatella hyvää hänestä, ja samanaikaisesti pitää mielessään tapahtumia häntä vastaan, ikään kuin olisi olemassa luettelo maksamattomista veloista.
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa. (1. Kor. 13:5)
On mahdotonta rakastaa toista ja ajatella hyvää hänestä, ja samanaikaisesti pitää mielessään tapahtumia häntä vastaan, ikään kuin olisi olemassa luettelo maksamattomista veloista.
Kun ajattelet tätä henkilöä, niin muistat yhden ja toisen tapahtuman, ja Saatana nauttii vaivatessaan sinua muistuttamalla näistä tapahtumista yksityiskohtaisesti. Sinä tiedät, että Jumala haluaa sinun antavan anteeksi lähimmäisillesi, ja sinahän myös haluat, että sinulle annetaan anteeksi sinun rikkomuksesi, mutta se ei käy, jos sinulla on jotain toista vastaan. Silloin Jumala ei myöskään voi antaa sinulle anteeksi eikä heittää sinun syntejäsi mereen, koska sinä pidät kiinni pahasta ja jatkat menneisyyden kaivelemista!
Ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka kukin muistaa menneitä tapahtumia ja kuinka niitä säilyttää muistissa toista vastaan. Kun joku on saanut traumoja väärinkäytösten ja väkivallan vuoksi, voivat nämä kivuliaat muistot kestää monia vuosia, mutta se, että pystyy antamaan anteeksi, on osa parantumisprosessia, eikä se ole vastoin sitä, että ihmisten tulee ottaa vastuu tekemisistään ja kantaa rikkomustensa seuraukset.
On hyvin tavallista, että ihmiset muistavat tarkasti toisten rikkomukset, koska heidän omaa ylpeyttään on loukattu tai heidän omaisuuttaan rikottu. He haluavat kostaa tai odottavat, että tämä toinen henkilö nöyrtyy tavalla tai toisella, vaikka se, mitä tapahtui olisikin tiedostamatonta tai tapahtunut vahingossa. Se on kaukana Jumalan rakkaudesta ja siitä ilosta, joka on taivaassa, kun syntinen katuu eikä enää halua tehdä syntiä. Jeesus pystyi sanomaan ristillä: "Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät." (Luuk. 23:34)
Joosef ei katkeroitunut – päinvastoin
Ne ihmiset, joilla on katkeria ajatuksia, eivät koskaan ole iloisia, sillä heidän ajatuksensa eivät ole Jumalan ajatuksia, ja Jumala ei voi siunata heitä. He eivät usko Jumalan rakkauteen ja viisauteen, kuten Joosef teki (1. Moos. 50:19-20), kun hänen veljensä pelkäsivät, että Joosef kostaisi heille sen, mitä he olivat tehneet hänelle joitain vuosia aikaisemmin.
Joosef tiesi sydämessään, jopa ennen lakia, että kosto kuuluu Jumalalle. Jumalan lapset jättävät koston isälleen. Joosef sanoi: "Te kyyä tarkoititte pahaa minulle, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi kaiken tämän tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin." Ne, jotka ovat pitäneet sydämensä puhtaana keskellä kaikkea pahaa, mitä ovat voineet kokea toisten ihmisten taholta, ja antaneet anteeksi niin kuin Jeesus antoi, he näkevät ja kokevat Jumalan hyvyyden ja pystyvät voittamaan pahan hyvällä. "Näin hän rauhoitteli heitä ja puhui heille lempeästi."
Rakastakaa toisianne niin kuin Kristus rakastaa meitä
Rakkaus, jonka olemme nähneet Jeesuksessa Kristuksessa, joka kuoli meidän edestämme, on vetänyt meidät kääntymään pois omasta kovuudestamme, itsekkyydestämme ja ylpeydestämme. Silloin voimme olla mukana ja tulla sovitetuiksi – jolloin emme muistele toisten rikkomuksia, emme kätke mitään paha, emmekä jatkuvasti ota esille näitä tapahtumia – ja sen sen sijaan osoittaa ihmisille, kuinka siunattua on rakastaa toinen toistaan niin kuin Jeesus rakasti meitä. (2.Kor. 5:19-20, 1 Joh. 4:7-8) Mikä siunaus onkaan pelastua katkeruudesta ja vihasta, ja vastaanottaa laupeus ja armo Jumalalta ja tulla hänen vanhurskauden, rauhan ja ilon valtakuntaan!
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.