Olen matkalla täällä, vieraassa maassa

Olen matkalla täällä, vieraassa maassa

Kaikki ihmiset tietävät, että eräänä päivänä heidän elämänsä päättyy. Mitä he ovat silloin koonneet ikuisuutta varten?

4 Minuuttia ·

Jokainen ihminen tietää, että hänen elämänsä päättyy kerran. Olemme vain matkalla. Tällä matkalla keräämme kokemuksia, ja perehdymme moniin asioihin. Kun matkamme päättyy ja tulemme lopulliseen olinpaikkaamme, voidaan kysyä, olemmeko keränneet sitä viisautta, jolle meillä on käyttöä.

Näin on myös niillä, jotka ovat opintomatkalla. Monet heistä ajattelevat vain hauskanpitoa päästessään ulkomaille. Kun matka on päättynyt, he ovat kuluttaneet kaikki varansa ja voimansa. Viisautensa he ovat koonneet tyhjänpäiväisestä viihteestä ja ajanvietteestä. He eivät matkansa lopussa ole siis saaneet kootuksi mitään siitä tehtävästä tai työstä, johon heidät oli määrätty. Monien elämä päättyy tässä maailmassa samalla tavalla. Heidän kutsumuksensa on olla yhdessä Jeesuksen kanssa läpi ikuisuuden, mutta he haluavat vain tulla suuriksi matkallaan täällä maailmassa. Kun heidän elämänsä sitten päättyy, ja heidän on määrä mennä ikuisuuteen, heillä ei ole aarteita eikä viisautta, jotka ovat sopivia taivaaseen.

Minkälaisia arvoja kokoamme?

Pienellä lapsella ei ole mitään kokemuksia eikä ymmärrystä mistään, ei hyvästä eikä pahasta. Sillä on taivaallinen kutsumus sydämessään, mutta maailmassa on paljon kiusauksia, ja sitä mukaa kuin lapsi kasvaa, käy ilmeiseksi, valitseeko hän hyvän vai pahan. Ne, jotka valitsevat pahan, tuhoutuvat matkallaan; mutta ne, jotka valitsevat hyvän, saavat elämänviisautta kaikista koetuksistaan. Kun he kieltävät itsensä ja tekevät Jumalan tahdon, he saavat kokemuksia, jotka ovat arvokkaita taivasta varten. He siunaavat kiroamisen sijaan, rakastavat vihaamisen sijaan, palvelevat hallitsemisen sijaan, iloitsevat antaessaan sen sijaan, että ottaisivat itselleen jne. Kun matka sitten on päättynyt, he ovat keränneet aarteita ja viisautta kutsumustaan ja tehtäväänsä varten ikuisuudessa Jeesuksen kanssa.

”Emmehän ole tuoneet maailmaan mitään, emme voi myöskään mitään täältä viedä.” 1. Tim. 6:7.

Kun ihminen tuli maailmaan, hänellä ei ollut ymmärrystä mistään, mutta kun hän lähtee pois täältä, hän ymmärtää monia asioita. Hän on kerännyt henkeensä kokemuksia, tietoa ja viisautta. Alastomina tulimme maailmaan ja alastomina lähdemme täältä. Emme saa mukaamme mitään maallisia asioita. Miljonääri ja köyhä ovat samassa asemassa. Sen, minkä olemme keränneet henkeemme, saamme kuitenkin mukaamme. Se on meidän rikkautemme ikuisuudessa. Kuinka surullista onkaan sen tähden, kun ihmiset ovat keränneet ainoastaan synnillisiä kokemuksia ja viisautta siitä, mikä tulee katoamaan. Elämänsä lopulla heidän kanssaan voi puhua vain taloista, huonekaluista, vaatteista ja ruoasta; asioista, joille heillä ei ole vähäisintäkään käyttöä, kun matka on päättynyt.

Jeesus tuntee tämän matkan

Sen tähden herää kutsumuksellesi ja elä lopullista olinpaikkaasi silmällä pitäen. Pyhitä Herra Kristus sydämessäsi. Hän tuntee tämän matkan hyvin. Hän on itse kokenut ihmisen kiusaukset ja vaikeudet, ja nyt hän istuu Isän oikealla puolella. Hän asuu niiden sydämissä, jotka uskovat, ja hän ohjaa heitä Henkensä kautta. Heillä kaikilla on matkansa päätteeksi rikas saalis taivasta varten.

Ne, jotka ovat voittaneet kiusauksissa, saavat elämän kruunun. Ne, jotka ovat täyttäneet Jumalan tahdon maan päällä, saavat vanhurskauden seppeleen, ja kunnian kuihtumattoman seppeleen saavat ne, jotka ovat uhranneet itsensä toisten edestä (Jaak. 1:12; Apt. 9:15-16,  1. Piet. 5:4).

Olen kilpaillut hyvän kilpailun, juoksun päättänyt ja uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, antaa minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään.” 2. Tim. 4:7-8.

Perustuu vuonna 1960 ilmestyneeseen traktaattiin «Jeg er på reise her, og det i et fremmed land» (”Olen matkalla täällä, vieraassa maassa”).

© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag

Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.