Mikä on kiusauksen ja synnin tekemisen ero?

Mikä on kiusauksen ja synnin tekemisen ero?

Omassa uskonelämässäni voin tuntea tulevani epäpuhtaaksi tullessani kiusatuksi ja voin kokea, että olen tehnyt syntiä ajatuselämässäni. Se ei kuitenkaan ole totta.

2 Minuuttia ·

Omassa kristityn elämässäni voin tuntea tulevani epäpuhtaaksi tullessani kiusatuksi ja että olen tehnyt syntiä ajatuselämässäni. Se ei kuitenkaan ole totta. Kiusatuksi tuleminen ei ole syntiä, mutta se on koetus uskolleni ja evankeliumin kautta voin kestää kiusauksissa, ilman, että kertaakaan lankean syntiin!

Taipumukseni synnin tekemiseen – synti lihassa

Synti tuli maailmaan tottelemattomuuden tähden, ensimmäisten ihmisten, Adamin ja Evan kautta. Kaikki heidän jälkeläisensä ovat perineet synnin lihassa – eivät velkaa lihalle, mutta taipumukset ja halun seurata omaa tahtoaan mieluummin kuin Jumalan tahtoa. Raamatussa on ilmaistu monella tavalla nämä taipumukset: synti lihassa, synnin ruumis, synnin laki, himot ja halut jne. Roomalaiskirjeessä 7,18, Paavali kirjoittaa: Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tässä hän tarkoittaa taipumusta syntiin, jonka me kaikki olemme perineet.

Kiusaus ja synti

Jaakob kirjoittaa hyvin selkeästi kiusauksesta ja synnistä. Kenenkään, joka tulee kiusatuksi, ei tule ajatella, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman. Jaakob 1, 13-15.

Tästä voimme nähdä, että kiusaus itsessään ei ole sama kuin synnin tekeminen; synti on himon noudattamisen tulos – kun mieleni on yhtä mieltä kuin himo (tai halu) joka asuu lihassani tai ihmisluonnossani. Se tarkoittaa, että synnin tekeminen on jotain jonka itse valitsen ja syntiä ei voi tehdä ilman, että itse haluan niin tapahtuvan.

Kenenkään ei tarvitse tehdä syntiä!

Jaakob itse asiassa opettaa meille, että kiusaus on uskomme koetus ja ne, jotka pysyvät tekemättä syntiä saavat palkinnoksi elämän kruunun (Jaakob 1, 12). Pietari kirjoittaa samalla tavalla, että koetuksemme (kiusaukset) ovat riemun aihe, koska silloin uskomme tulee koetelluksi ja tuloksena on sielumme pelastus. Evankeliumin julistus on, että vaikka tulen kiusatuksi, ei minun tarvitse tehdä syntiä – voin vain seurata Jeesusta hänen  jäljissään ja voittaa kiusauksissa. Synnin palkka on kuolema, mutta se, joka voittaa saa ikuisen elämän!

Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.