Näin tutkimme miinakenttää, joka on lihamme

Lihan himot ja halut ovat meissä oleva synti. Vasta kun teemme näiden himojen ja halujen mukaan, seurauksena on tehty synti.  Jos kannamme Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, näiden himojen ja halujen ei koskaan tarvitse johtaa kiusausta pidemmälle (2. Kor. 4:10; Gal. 5:24).

”Aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme.” Se tarkoittaa, etteivät himot ja halut saa lupaa elää ja hallita ruumistamme. Jeesus Kristus oli ensimmäinen, joka kuoletti lihan himot, ja siksi sitä kutsutaan ”Jeesuksen kuolemaksi”. Hänellä oli samanlainen liha kuin lapsilla ja hän vihki tien lihan läpi antamatta kertaakaan periksi himoille ja haluille, jotka asuvat siinä. Hänen lihansa oli täysin samanlainen liha kuin meillä (Hepr. 2:10-18).

Matka miinakentän läpi

Meidän lihassa olevaa aikaamme voidaan verrata miinakentän läpi kulkevaan matkaan. Kenttään on siroteltu himoja ja haluja, jotka houkuttelevat meitä, vaikka tiedämme, että ne tulevat ”räjähtämään”. Nämä sisältävät kateutta, vihaa, uskottomuutta, itsekkäitä pyrkimyksiä jne. Tiedämme kuinka vaarallisia nämä asiat ovat. Mutta ennen kuin Jeesuksesta tuli ihminen, miinakenttä oli pimeä, kukaan ei ollut valmistanut tietä sen läpi, ja ihmiset kompastelivat avuttomina, pystymättä välttämään synnin tekemistä.

Mutta sitten Jeesus tuli tarkalleen samanlaisen lihan ja veren kanssa kuin meillä, ja elämänsä alusta Golgatan kuolemaan asti hän löysi tien miinakentän läpi lankeamatta ainuttakaan kertaa sen vaaroihin (Hepr. 4:15; Hepr. 10:19-20). Toisin sanoen, kun hän löysi siitä himoja ja haluja, hän ei sallinut niiden elää. Hän vei ne kuolemaan – ”Jeesuksen kuolemaan”.

Kun Jeesus oli avannut tien kokonaan, hän lähetti meille Pyhän Hengen, joka oli hänen kanssaan, kun hän avasi tien, ja joka nyt näyttää meille tien. Pyhä Henki opastaa meidät lihan läpi. Hän näyttää meille, kuinka voimme pysyä kapealla tiellä. Meillä on myös Raamattu, joka valaisee meille polkumme. ”Sinun sanasi on jalkojeni lamppu ja valo minun polullani.” Ps. 119:115.

Seuraa Jeesusta tiellä, jonka hän avasi

Meillä on sama liha kuin Jeesuksella, tämä miinakenttä, joka on täynnä himoja ja haluja. Tämä on synti, joka meillä on ruumiissamme, koska olemme ihmisiä (1. Joh. 1:8). Se, että meillä on se, ei tarkoita sitä, että meidän on tehtävä sitä. Päinvastoin, Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina seuraamme edelläjuoksijaamme hänen avaamallaan tiellä, ja viemme kaiken, mitä löydämme sieltä, Jeesuksen kuolemaan, heti, kun löydämme sen. Ahneuden miinan  ei tarvitse räjähtää ilmaan. Epäpuhtauden himon ei tarvitse räjähtää. Kun löydämme nämä pommit, puramme ne välittömästi Pyhän Hengen voimalla. Pyhä Henki on tehnyt sen aikaisemmin ja haluaa tehdä sen uudestaan.

Kuinka teemme sen? Ensin tuomitsemme sen. ”Tämä on syntiä; tämä on kateutta (tai mitä se sitten onkin), ja tämä on pahaa ja väärin ja vahingoittaa minua ja kaikkia, joita se koskee.” Sitten vihaamme sitä. ”Jumala, auta minua näkemään tämä niin pahana kuin se todella on, auta minua näkemään ja ymmärtämään vaara, jos annan sen elää, ja auta minua vihaamaan sitä koko sydämestäni ja rakastamaan vanhurskautta ja sinua enemmän kuin himojani.” Sitten kuoletamme sen. ”Jumala, anna minulle kaikki voima, jonka tarvitsen vastustaakseni tätä, voittaakseni ajatukset ja halut tehdäkseni sen sijaan sinun tahtosi.

Miinakentän raivaamisen tulos

Sitten pysäytämme himot, ennen kuin ne hedelmöittyvät, ennen kuin ne tulevat synniksi, ennen kuin ne saavat aikaan kuolemaa ja tuhoa (Jaak. 1:14-15). Ajattele, kuinka paljon parempi on pysäyttää pahat tai vihantäyteiset ajatukset samalla hetkellä, kun huomaamme ne, kun ne vielä ovat vain tyytymättömyyden siemeniä, sen sijaan, että annamme niiden kasvaa ja kukoistaa ja kehittyä suuriksi ongelmiksi. Elämää ilman synnin taakkaa ei voi verrata elämään, jossa palvelemme himojamme.

Mitä löydämme silloin, kun kannamme Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, kun kuoletamme synnin? Sen, että elämä on rauhaisaa ja täynnä lepoa. ”Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun opetustasi. He eivät kompastu mihinkään.” Ps. 119:165. Kaikki rauhattomuus on seurausta synnistä, jota ei ole viety kuolemaan. ”Mistä teidän keskinäiset taistelunne ja riitanne johtuvat? Eivätkö juuri himoistanne, jotka käyvät sotaa teidän jäsenissänne?” Jaak. 4:1. Kun nämä himot viedään kuolemaan, niin etteivät ne voi huutaa tyydytetyksi tulemista, luodaan rauha. Miinakenttä on raivattu, ja sen sijaan, että se aiheuttaisi kuolemaa ja tuhoa, luontomme voi alkaa tuottaa elämää luovaa satoa – Kristuksen hyveitä. Tämä on uusi luomus, jonka Jumala voi luoda meidän elämässämme. Silloin olemme todella vapaita.