Näin saamme itsellemme todelliset aarteet
Henkensä kautta Jumala näyttää meille todelliset aarteet.
1.Kor. 2:9: stä luemme: «Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.» Jakeesta 10 luemme edelleen: «Sen Jumala on meille ilmoittanut Henkensä kautta.»
Olemme saaneet uskon häneen, joka on elävä ja tosi Jumala. Häneen, joka kirjoittaa elämän Hengen lait sydämeemme ja mieleemme. Kun tottelemme näitä lakeja ja pidämme hänen käskynsä, koska rakastamme häntä, hän asettuu asumaan meihin, ja saamme myös maistaa tulevan maailman voimia, hänen Henkensä kautta. Jumala antaa Henkensä niille, jotka häntä tottelevat. Se on tämä Henki, Pyhä Henki, joka tulee olemaan ajan henki tuhatvuotisessa valtakunnassa ja ikuisesti. Kaikki, joita tämä Jumalan Henki johdattaa, ovat Jumalan lapsia. Kun saamme ilmestyksen tästä, eikä meillä ole vain tietoa siitä, saamme saman mielen kuin Paavali, joka piti kaiken maallisen roskana ja tappiona, voittaakseen omakseen Kristuksen.
Jeesus puhuu ”todellisista aarteista”
Silloin myös sanat Luuk.16:10-13: ssa tulevat meille eläviksi: «Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä epärehellinen, se on epärehellinen myös paljossa. Jos siis ette ole luotettavia, kun on kyse väärästä mammonasta, kuka uskoo teille oikeaa? Ja jos ette ole luotettavia hoitaessanne toisen omaisuutta, kuka antaa teille sitä, mikä on teidän omaanne? Ei yksikään palvelija voi palvella kahta herraa. Hän joko vihaa toista ja rakastaa toista tai liittyy toiseen ja halveksii toista. Ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.»
Meidän on oltava uskollisia vähässä ja vanhurskaita vähässä; kaikissa tavallisissa, päivittäisissä asioissamme, lopun elämämme. Kotona ja seurakunnassa, työssä ja vapaa–aikana, salassa ja toisten nähden. Jeesushan mainitsee tässä väärän mammonan, jonka orjia useimmat ihmiset ovat, mutta tämä koskee elämämme kaikkia alueita. Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos sitä yritämme, elämämme perustuu suureen valheeseen, ja tulee kerran päättymään sillä tavalla kuin luemme Matt.7:21-23: sta.
”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ‘Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ‘Herra, Herra, emmekö me sinun nimessäsi profetoineet, sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet paljon voimatekoja? Silloin minä vastaan heille: ‘Minä en ole koskaan tuntenut teitä. Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.'"
Todelliset aarteet ovat hyveitä
Meidän on oltava Jumalan moninaisen armon hyviä taloudenhoitajia ja sellaisia, jotka palvelevat taivaallista Herraansa palavalla innolla ensirakkaudessa ja nöyryydessä. Meidän on siksi oltava kuuliaisia, ja meillä on oltava avattu korva, niin että voimme kuulla opetuslapsen tavalla ja vaeltaa aina Hengessä. Jumala on silloin yksinvaltias ja voi uskoa meille todellisia aarteita, joilla on ikuisuusarvoa ja jotka ovat todellinen apu ihmisille. Todelliset aarteet ovat elämänsisältö, jonka saamme Jumalalta kuolemalla uskollisesti lihassa olevasta synnistä ja kuolettamalla ruumiin teot Hengellä. Vain tämän kuoleman kautta Jeesuksen elämä voi ilmestyä ruumiissamme. Silloin pukeudumme uuteen ihmiseen, joka on luotu Jumalan kuvan kaltaiseksi vanhurskaudessa ja pyhyydessä (Ef. 4:24).
Uusi ihminen on Jeesuksen elämä, hyveet, jumalallinen luonto. Se ei ole mitään häilyvää tai «ilmassa leijuvaa», vaan jotakin, mitä ympärilläni olevat ihmiset voivat kosketella ja minkä he voivat tuntea; se on lihassa ilmestynyt sana. Vaatimuksen ja oman tahdon sijaan tulee ihania hyveitä, kuten laupeutta, hyvyyttä, iloa, kiitollisuutta, huolenpitoa jne. joissa on ihana tuoksu Jumalan kunniaksi. Hyveet ovatkin todellisia aarteita, joilla on ikuisuusarvo, ja jotka ovat todelliseksi parantumiseksi kansalle. Nämä aarteet lisääntyvät, kun etsimme sitä, mikä on ylhäällä, ja elämme Jumalalle. Silloin tulemme myös yhteyteen Jumalan tulen kanssa, niin että kulta tulee puhdistetuksi (Mal.3:3).
Kehitymme kaikessa hyvässä, ja meistä tulee astioita arvokkaaseen käyttöön, pyhitettyjä, isännälle hyödyllisiä ja kaikkiin hyviin tekoihin valmiita (2.Tim. 2:21).
artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran BCC:n «Skjulte Skatter»-lehdessä helmikuussa 2014 otsikolla ”De sanne skatter”(”Todelliset aarteet”).
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.