Miten meidän tulee rukoilla Jumalan tahdon mukaan?

”Te anotte mutta ette saa, koska anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne kaiken himoissanne.” Jaak. 4:3.

Kuinka meidän sitten tulisi rukoilla? Mitä meidän pitäisi rukoilla? Raamatun mukaan voisimme anoa mitä tahansa Jeesuksen nimessä, niin hän tekee sen (Joh. 14:13). Ehkä meistä kuitenkin tuntuu siltä, ettei se, mitä anomme, tapahdu lainkaan, tai riittävän nopeasti, tai sitten niin, kuin olimme toivoneet. Miksi?

”Tämä on se rohkea luottamus, joka meillä on häneen: jos me anomme jotakin hänen tahtonsa mukaan, hän kuulee meitä.” 1. Joh. 5:14. Mikä sitten on Jumalan tahto?

Jumala haluaa, että käännymme, emmekä joutuisi kadotukseen (2. Piet. 3:9). Toisin sanoen hän toivoo, että pelastumme synneistämme! Se on syy tilanteisiin, joihin joudumme. Vaikka inhimillinen ymmärryksemme ei tavallisesti voi ymmärtää sitä, jokainen tilanne on mahdollisuutemme pelastua synnistä. Voimme kysyä itseltämme: ”Miksi minulle piti käydä näin?” Jos meillä kuitenkin on sellainen asenne, se johtaa vain rauhattomuuteen ja synkkiin ajatuksiin. Riippumatta siitä, mitä meille tapahtuu, voimme olla rauhassa ja myös erittäin kiitollisia, koska tiedämme, että Jumala pelastaa meidät tästä!

Kun siis huudamme Jumalalta apua, etsimmekö ulospääsyä tilanteesta vai haluammeko pelastua? Sen sijaan, että rukoilemme, ”Jumala, ole ystävällinen ja poista tämä tilanne”, meidän on rukoiltava, ”Jumala, näytä minulle, mistä voin pelastua tässä tilanteessa; miksi johdit minut tähän!” Silloin hän voi esimerkiksi näyttää meille rakkauden puutettamme toisia kohtaan, kärsimättömyyttämme, kateuttamme, murehtimistamme tai muita luonnossamme olevia asioita. Rukoustemme motiivin tulee olla se, että Jumalan tahto toteutuu ennen kaikkea omalla kohdallamme ja sitten toisten kohdalla.

Pyhityksen rukoileminen

Emme tiedä, mikä on parasta, mutta voimme olla varmoja siitä, että Jumala tietää sen! Hän kykenee pelastamaan meidät aivan äärimmäisyyteen asti (Hepr. 7:25)! Tulkoot rukousaiheemme Jumalan tietoon (Fil. 4:6), mutta pääasiallinen toiveemme on oltava se, että hänen tahtonsa toteutuu elämässämme. Jeesuksella oli juuri niin. ”Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun." Luuk. 22:42.

Ennen kuin Jeesus ristiinnaulittiin, hän sanoi: "Nyt minun sieluni on järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä! Mutta tätä vartenhan minä olen tähän hetkeen tullut. Isä, kirkasta nimesi!" Joh. 12:27-28. Jeesus ei rukoillut, että hän pääsisi pois kyseisestä tilanteesta, vaan että hän pelastuisi siinä tilanteessa. Se on myös opetuslapsen mielenlaatu. Riippumatta siitä, mitä kohtaamme, mielenlaatumme on: ”Jumala, auta minua pelastumaan!” Kun rukoilemme sillä tavoin, tiedämme hänen kuulevan meitä. Hän haluaa näyttää meille, mistä meidän tarvitsee pelastua ja mistä meidän tarvitsee tulla puhdistetuiksi.

Voimme esimerkiksi rukoilla parantumista, jolloin voi olla vaikea ymmärtää, miksi niin ei aina tapahdu rukouksesta huolimatta. Ehkä Jumala kuitenkin käyttää tätä tilannetta näyttääkseen meille, että meissä on murehtimista, epäuskoa tai paljastaakseen lihassamme olevia muita syntejä. Eivät kaikki parane, mutta kaikki voivat pelastua! Tässä prosessissa lohdutuksenamme on tieto, ettei hän koskaan salli meitä kiusattavan enempää kuin kestämme (1. Kor. 10:13).

Kun ymmärrämme Jumalan tahdon kohdallamme, emme usko, että olemme täällä saadaksemme ”hyvän elämän” tai peräti miellyttävän elämän. Me olemme täällä pelastuaksemme! Kun meillä on niin, niin hän kuulee rukouksemme – siitä voimme olla varmoja!