Mitä Raamattu sanoo uskottomuudesta?

Uskottomuus (haureus) tulee esille silloin, kun kaksi ihmistä, jotka eivät ole naimisissa, ovat seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Raamattu tuomitsee jyrkästi tämän toiminnan: "Älä tee huorin." (2. Moos. 20:14) Jos on uskoton aviopuolisoaan kohtaan, silloin rikkoo avioliittolupauksen.

"Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken jo aviovuode saastumatonna, sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee." (Hebr. 13:4) "Kaiken on Jumala tehnyt kauniisti ajallaan", on kirjoitettu Saarnaajassa 3:11, ja ajan seksuaaliselle läheisyydelle hän on määrännyt miehelle ja vaimolle avioliiton sisällä. Jos sellainen suhde on ennen naimisiinmenoa, tai toisen partnerin kanssa, sen jälkeen kun on mennyt naimisiin, se on tottelemattomuutta Jumalan tahtoa kohtaan. Vaikka aviopuolisosi antaisikin suostumuksensa avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen, tämä ei kuitenkaan tee sitä hyväksyttäväksi Jumalan silmissä.

Pakene seksuaalista moraalittomuutta

Paavali varoittaa selvästi kaikkea sellaista käytöstä vastaan: "Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, jota ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan." (1. Kor. 6:18) Se, että Jumala on antanut meille ruumiin, on suuri etuoikeus, ja me voimme käyttää sitä kunnioittaaksemme häntä, joka sen on antanut: "Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä, ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat, teidät on kalliilla hinnalla ostettu. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne." 

Mahdollisuutta käyttää ruumistamme Jumalan kunniaksi korostetaan 1. Tess. 4:3-5:ssä: "Jumalan tahto on, että te pyhitytte ja kartatte haureutta ja että kukin teistä ymmärtää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa, ei himon ja kiihkon vallassa niin kuin pakanat, jotka eivät tunne Jumalaa." Pyhitys on prosessi, joka tapahtuu niissä, jotka antavat ruumiinsa kuuliaisuuteen Jumalan tahdolle, ja sen tuloksena he saavat osaa hänen pyhyydestään (hänen elämästään ja luonnostaan).

Uudessa testamentissa Jeesus ulottaa uskottomuuden tai haureuden koskemaan mahdollista piilossa olevaa sydämen aikomusta: "Te olette kuulleet sanottavan: ‘Älä tee huorin.' Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten, on sydämessään jo tehnyt huorin hänen kanssaan." (Matt. 5: 27-28) Hän korostaa sitä äärimmäistä suhtautumista, joka tulee olla tällaisen synnin välttämiseksi: "Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoituu, kuin että koko ruumis heitetään helvettiin. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi, sillä parempi sinulle on , että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin." (Matt. 5:29-30).

Kiusattu samoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä

Kun epäpuhtaat ajatukset kiusaavat meitä, voimme muistaa, että Jeesus avasi meille kaikille tien pois synnistä: "Eihän meidän ylipappimme ole sellainen, ettei hän voi sääliä meidän heikkouksiamme, sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavalla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä." (Hebr. 4:15-16) Armonistuimelta me saamme sen avun, mitä tarvitsemme: "Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän kykenee kiusattuja auttamaan." (Hebr. 2:18)

Uskottomuuden lyhytaikainen ilo on pian ohi, mutta suru, mitä siitä joutuu niittämään, on hyvin pitkäaikainen.

Kristitylle ei ole mitään todellista pysyvää onnea Jumalan tahdon ulkopuolella. Uskottomuuden lyhytaikainen ilo on pian ohi, mutta suru, mitä siitä joutuu niittämään, on hyvin pitkäaikainen. Siunattuja ovat kaikki he, jotka valitsevat – samoin kuin Jeesus – kärsiä tehden Jumalan tahdon, siten että eivät annan kiusauksessa periksi. Silloin meistä tulee siunaus ja esimerkki, missä olemmekin, ja me saamme otteen jatkuvasti lisääntyvästä ilosta, joka on seurausta uskollisesta elämästä jo täällä maan päällä ja sitten iankaikkisuudessa.