Millainen uskova sinä olet?
On olemassa kristittyjä, jotka ovat epäuskoisia, niitä, jotka vain teeskentelevät uskovansa ja todellisia uskovia. Mihin ryhmään sinä kuulut?
Kuulin kerran sanottavan, että on olemassa erilaisia uskovia: uskosta osattomia, sellaisia, jotka ovat olevinaan uskovia sekä todellisia uskovia. Tämä vaikutti alkuunsa vähän kummalliselta, mutta kun ajattelemme sitä tarkemmin ja luemme 1. Kor. 10:1-13: n, niin ymmärrämme asian olevan niin. Tässä esimerkissä kaikki olivat kokeneet siunauksia ja ihmeitä, ”ja joivat samaa hengellistä juomaa. He joivat hengellisestä kalliosta, joka seurasi heitä. Se kallio oli Kristus” (jae 4). Jumala ei kuitenkaan mielistynyt useimpiin heistä!
Kun Paavali luettelee erilaisia rikkomuksia 1. Kor. 10: ssä, tämä lause: ”niin kuin jotkut” toistuu usein.
Kysymys kuuluu silloin: Minkälainen uskova minä olen? Luetaanko minut niiden ”jotkut” joukkoon, joista mainittiin? Olenko ehkä kahtaalle häilyvä, jolla ei ole selkeää mielipidettä?
Paavali kirjoittaa: ”Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Koetelkaa itseänne!” 2. Kor. 13:5. On hyvä tehdä tämä aina! Silloin saamme ehkä tilaisuuden tehdä joitakin tärkeitä muutoksia elämäämme saadaksemme irti mahdollisimman paljon ajastamme täällä maan päällä, niin ettemme ajaudu harhaan väärien ihmisten kanssa!
Älä ole epäuskoinen
Epäusko on uskon puutetta. Silloin kieltäydytään hyväksymästä Jumalan sanaa, niin kuin se on kirjoitettu. Esimerkiksi Pietarin sanat: ”Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille hänen tuntemisensa kautta kaiken, mitä tarvitaan elämään ja jumalanpelkoon. Hän on kutsunut meidät omalla kirkkaudellaan ja voimallaan ja niiden kautta lahjoittanut meille kallisarvoiset ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden avulla tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.” 2. Piet. 1:3-4.
Ajattele, että Jeesus on jumalallisessa voimassaan antanut meille mahdollisuuden tulla osallisiksi jumalallisesta luonnosta! Käsitämmekö täysin nämä kallisarvoiset ja mitä suurimmat lupaukset, jotka meille on annettu, ottaaksemme luvatun maan haltuumme? Inhimillinen luontomme, jonka reaktiot elämän monissa ongelmissa ovat niin ennustettavissa, voi muuttua jumalalliseksi. Miten tämä sana vaikuttaa meihin? Epäilemmekö, että näin voisi todella tapahtua meidän kohdallamme, henkilökohtaisesti? Vai uskommeko sen, ja toimimme sen mukaan? Jos olemme murheellisia siksi, että oma luontomme aiheuttaa niin paljon kurjuutta olosuhteissamme ja niin paljon murhetta niille, joiden kanssa olemme tekemisissä, meillä on tämä toivo!
Älkäämme antako epäuskon estää meitä asumasta maassa, joka on Jumalan luonto – maassa, joka on täynnä iloa, rauhaa ja tyydytystä tuottavaa elämää yltäkylläisyydessä, elämää, jossa veljesrakkaus vuotaa yli äyräiden – ”monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa.” Ef. 3:20.
Kaikki epäusko on hyödytöntä ja synnillistä. Jeesus antoi Tuomakselle yksinkertaisen käskyn, kun hän tuli Jeesuksen luo nähdäkseen hänen haavansa: ”Älä ole epäuskoinen vaan uskova.” Joh. 20:27.
”Varokaa ja karttakaa fariseusten hapatusta!”
Olla olevinaan uskova ei myöskään toimi, se on aivan kauheaa! Jeesus varoitti voimakkaasti siitä: "Varokaa ja karttakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta." Matt. 16:6. Kun olemme innokkaita, on helppo alkaa teeskennellä. Tämä teeskentely tarttuu ja voi vaikuttaa isoonkin joukkoon.
Kuinka voimme varjeltua sellaiselta tai valvoa sitä? Uskomalla tähän sanaan ja tekemällä sen mukaan: ”Pankaa siis pois kaikki pahuus, kaikki vilppi, teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. Niin kuin vastasyntyneet lapset janotkaa sanan väärentämätöntä maitoa, jotta te sen avulla kasvaisitte pelastukseen.” 1. Piet. 2:1-2. Tarttumalla kaikkiin taipumuksiimme olla olevinamme, haluun elää ihmisten kasvojen edessä saaden heiltä kiitosta, niin kuin fariseukset tekivät, ja olla jotain, mitä emme ole sekä tarttumalla moniin muihin valheellisiin tapoihin, joita olemme oppineet. Sen sijaan teemme, niin kuin Kol. 3:22-23: ssa on kirjoitettu ja palvelemme ”…ei silmänpalvelijoina, ihmisiä mielistellen, vaan vilpittömin sydämin, Herraa peläten.”
Ole todellinen uskova
On haasteellista olla todellinen uskova, joka laskee sen varaan, että Jumala todella tarkoittaa mitä sanoo. Sen myötä meille avautuu kokonainen jännittävien ja fantastisten alueiden maailma! Ikuisen siunauksen maailma. ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me katselimme hänen kirkkauttaan…” Joh. 1:14. Ajattele, mitä yksinkertainen usko voi saada aikaan!
Vaatii todella työntekoa, että uskomme yksinkertaisella, lapsenomaisella tavalla! Meillä on kaikissa asioissa, erityisesti kun tulemme kiusatuiksi epäilemään, valittamaan ja olemaan epäuskoisia, taipumus toimia omien tunteidemme ja inhimillisen ymmärryksemme mukaan. Jopa opetuslapset huusivat: ”Lisää meille uskoa!” kun heitä kehotettiin antamaan enemmän anteeksi (Luuk. 17:5). Meidän on taisteltava lujasti sen puolesta, että uskomme, ja meidän on aina varottava kaikkea, mikä huutaa meissä: "Tämä on kovaa puhetta. Kuka voi sitä kuunnella?" Joh. 6:60.
Sen sijaan, että epäilet tai elät teeskentelevän naamion takana, joka ei johda mihinkään, tule täyteen Joosuan ja Kaalebin henkeä. He olivat todellisia uskovia, ja saivat palkkioksi perinnön luvatusta maasta niin itselleen kuin perheilleen.
Myös sinä voit rukoilla itsellesi samaa voimallista uskon henkeä!
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.