Miksi voit aina iloita koetuksissa

Sitä ihmistä, jona olen syntynyt, ei ole koulutettu tehtävää varten taivasten valtakunnassa. Luontoni on kaukana jumalallisesta luonnosta. Mutta juuri siksi voin iloita, kun tulen elämäni aikana koetelluksi – sillä silloin voin saada jumalallista luontoa!

Minun täytyy ensin voida nähdä minussa asuvaa huonoa ainesta, ennen kuin voin tehdä sille mitään. Juuri siksi tulen koetelluksi. Jumala käyttää koetuksia näyttääkseen minulle, mistä minun tulee puhdistautua. Tällä tavalla voin tulla pyhitetyksi – Jeesuksen Kristuksen kaltaiseksi.

Koetuksia tulee joka lähtöön, ja jokaisella ihmisellä ne ovat erilaisia. Jumala tuntee minut ja tietää tarkoin, mitä tarvitsen. Sen tähden, kun joudun vaikeaan tilanteeseen, pieneen tai suureen, voin ”pitää sitä pelkkänä ilona” (Jaak. 1:2-4; 1. Piet. 1:6-7). Tarvitsen tätä! Inhimillinen reaktio on usein aivan päinvastainen, mutta minuthan on kutsuttu tulemaan muovatuksi taivasten valtakuntaa varten. Silloin minun täytyy mieluummin kuunnella, mikä Jumalan tahto on juuri nyt – mitä hän haluaa näyttää minulle tässä tilanteessa? Mistä minun tulee puhdistautua?

Koetuksen tarkoitus ei ole tehdä elämääni vaikeaksi ja ikäväksi. Jumala antaa minulle räätälöityjä tilanteita, niin että näen itsessäni asuvan synnin – niin että voin tunnustaa totuuden ja tulla onnelliseksi ja vapaaksi.

Koetus saa esiin sen, minkälainen olen luonteeltani. Saan esim. nähdä, että minulla on vaatimuksia toisia kohtaan, tai olen kiittämätön ja kärsimätön. Mutta se, että ylipäätään voin nähdä omaa luontoani, on suurta Jumalan armoa. Valo taivaasta tekee kaiken minulle niin selkeäksi. Niinpä juuri tässä tilanteessa voin tulla osalliseksi jumalallisesta luonnosta.

Siksi on kirjoitettu: ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin koetuksiin.” Jaak. 1:2.

Kun näen, että koetukset ovat arvokas mahdollisuus saada pyhitystä, ne ovat välttämättömiä tilanteita minulle. Jotain, mitä ilman en halua olla! Silloin iloitsen keskellä koetusta, vaikka se inhimillisesti katsoen voi olla rankkaa, koska minulla on korkeampi päämäärä elämässäni.

Mitä teen, kun joudun tuleen?

”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä tulenpoltetta, jossa olette ja jossa teitä nyt koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Päinvastoin iloitkaa sitä mukaa kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös hänen kirkkautensa ilmestyessä.” 1. Piet. 4:12-13.

Pietari innostaa tässä iloitsemaan kärsimyksissä, koska ne johtavat siihen, että Jeesuksen elämä voi tulla esiin minussa. Tärkein päämääräni kaikessa, mitä minulle tapahtuu, on se, että saan pyhitystä, niin että yhtenä päivänä voin seistä Jumalan edessä ilman tahraa ja ryppyä. Jotta tämä voisi tapahtua, on täysin välttämätöntä, että ”tuli” kohtaa elämääni. Silloin minun on seistävä horjumatta! En saa toivoa pääseväni vapaaksi tilanteista, vaan minun tulee pikemminkin rukoilla Jumalaa, että osaisin suhtautua oikein ja että saisin mahdollisimman paljon irti niistä. Kulta koetellaan tulessa (1. Piet. 1:7).

Mikä on parempaa, kuin tuleminen osalliseksi jumalallisesta luonnosta? Ne, jotka pysyvät uskollisina koetuksissa, kokevat tämän. He iloitsevat ja voivat kiittää kaikesta, mitä kohtaavat elämässään. He kokevat, että kaikki vaikuttaa heidän parhaakseen. Jokainen koetus tekee mahdolliseksi päästä eteenpäin tiellä ja kehittyä edelleen toteuttamalla Jumalan tahdon.

”Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut.” Room. 8:28.