Miksi sinun ei milloinkaan tarvitse kärsiä tappiota taistellessasi syntiä vastaan
Ei enää koskaan tehdä syntiä. Ei ainuttakaan kertaa.
Ei koskaan enää synnin tekemistä. Ei ainuttakaan kertaa.
Jeesus on kutsunut meidät elämään täydellistä, synnitöntä elämää vanhurskaudessa (Matt. 5:48). Usein kuitenkin huomaamme, ettei vanhurskaus tule ilman taistelua. Ja joskus taistelu ei ole voittoisa. Ei ole epätavallista kokea, että lankeamme, vaikka yritämme olla vanhurskaita. Teemme syntiä. Häviämme taistelun.
Kristinusko on sotaa. Tämä sota on kuitenkin erilainen kuin mikään muu aiemmin käyty sota. Emme taistele ihmisiä vastaan, vaan pahoja henkivaltoja ja pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan. Taistelemme meissä olevia himoja ja haluja vastaan, jotka haluavat saada meidät tekemään syntiä.
Ehkä ajattelet, että sota on varsin kaoottista. Rintamalinja liikkuu edestakaisin. Voitat joitakin taisteluita, kärsit joissakin tappion. Laukaiset, laukaiset jälleen kerran. Osut. Ammut ohi. Sinuun osuu luoti. Annat periksi synnille. Olet ehkä sitä mieltä, ettei sotaa voiteta tappioitta.
Makaat mudassa ja verissä päin, kun synti saa sinusta yliotteen. Yksi taistelu on hävitty tai yksi voitettu. Voitat kyllä sodan lopuksi. Suljet silmäsi. Pyydät kenraalilta anteeksi. Odotat, että tämä taistelu päättyy, niin että voit kokeilla onnea seuraavalla kerralla.
Mutta nouse, kadetti. Emme taistele sellaista taistelua täällä.
Voitto Kristuksessa
Mihin olemme kutsutut? Eikö Jumala ole luvannut, että voitamme aina Kristuksessa (2. Kor. 2:14)? Eikö Jumala ole luvannut pian murskata Saatanan jalkojemme alle (Room. 16:20)? Eikö ihmeiden Jumala tee, mitä on luvannut ja johda meitä sodassa niin, ettemme lankea? Tappioitta (2. Piet. 1:10)?
”Aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa” tarkoittaa juuri sitä. Sinun ei tarvitse hävitä sotaa siellä ja täällä. Sinun ei tarvitse ryvetä mudassa tuntien häpeää, nöyryytystä ja tappiota siksi, että olet jälleen kerran antanut periksi synnille. Sinun ei koskaan tarvitse ajatella itseksesi: ”Niin, niin, saan kyllä vielä uuden mahdollisuuden.”
Mihin meidät on kutsuttu? Emmekö ole kutsuttuja olemaan pyhiä, niin kuin hän on pyhä (1. Piet. 1:15-16)? Emmekö ole kutsuttuja olemaan puhtaita ja nuhteettomia vailla tahraa ja ryppyä (Ef. 5:27)? Emmekö ole kutsuttuja olemaan täydellisiä (Matt. 5:48)?
Kristinusko on sotaa. Tämä sota voidaan kuitenkin käydä tappioitta. Ne, jotka todella ymmärtävät tämän, hallitsevat taistelutanteretta valloittajina, jotka ratsastavat valkoisilla hevosilla; he ratsastavat ja tappavat ja tuhoavat vihollisen. Ilman että tulevat ikinä voitetuiksi. Nämä ovat niitä kristittyjä, jotka ymmärtävät, mitä sotiminen tarkoittaa. Nämä ovat niitä kristittyjä, jotka tietävät, ettei ainuttakaan taistelua tarvitse hävitä. Nämä kristityt tietävät, että Kristus johtaa heidät täydelliseen voittoon synnistä.
Kun Paholainen ärjyy, ärjy takaisin
Ole häikäilemätön. Ole kostonhaluinen. Aja vihollisiasi takaa palavalla innolla ja tulella, joka täyttää sinut vihalla kaikkea sitä kohtaan, mikä ei ole peräisin Kristuksesta. Kukista syntiset ajatukset, jotka nousevat sinussa esiin ja kuoleta ne (Kol. 3:5). Naulitse ne tiukasti ristille, ennen kuin niillä on tilaisuus iskeä. Ennen kuin niillä on mahdollisuus johtaa sinua syntiin.
Käytä miekkaa äläkä pidättele. Älä koskaan anna periksi. Älä osoita mitään armoa. Älä koskaan luovuta. Saatanan vallat voivat vaikuttaa voimakkailta, ja sinussa esiin nousevat kiusaukset vaarallisilta vihollisilta. Itse Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona, kaikkein vaarallisin vihollinen (1. Piet. 5:8). Mutta nouse, sotilas. Kun Paholainen ärjyy sinulle, niin katso häntä silmiin ja ärjy takaisin. Olet kristitty. Hän voi olla vaikka kuinka vahva, mutta sinulla on koko Jumalan voima puolellasi.
Mikä on kaiken tämän lopputulos? Mitä siitä seuraa, kun käydään täydellistä sotaa ilman tappioita? Väistymättä? Vitkastelematta tai epäröimättä hetkeäkään hyökkäämistä?
Seurauksena ovat kaikki lupaukset, jotka Jumala antaa uskollisille. Tuloksena on rauhan, ilon ja kaikkien Kristuksen hyveiden yltäkylläisyys. Taistelutanner ei ole loputon. Sitä mukaa kuin kuoletat synnin, joka nousee sinussa kerta toisensa jälkeen esiin, niin eivät kuolleet ruumiit enää nouse. Taistelutanner käy selkeämmäksi. Päämäärä lähestyy.
Kun taistelutanner tyhjenee, syntyy tilaa muille asioille. Rakkaudelle, Lempeydelle. Kärsivällisyydelle. Hyvyydelle. Pitkämielisyydelle, Laupeudelle, Ilolle, Uskollisuudelle. Sinä muutut. Tulet Kristuksen kaltaiseksi. Tulet osalliseksi jumalallisesta luonnosta (2. Piet. 1:4).
Tämä on taistelua, tämä on sota ja tämä on voittopalkinto. Älä koskaan enää ryve mudassa häveten ja katuen. Se ei ole kutsumuksemme. Meidät on kutsuttu olemaan taistelijoita. Meidät on kutsuttu olemaan voittajia. Meidät on kutsuttu hallitsemaan syntiä eikä antamaan sen elää (Room. 6:12). Meidät on kutsuttu saamaan voitto.
Joka ikinen kerta.
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.