Miksi kristilliset herätykset sammuvat?

Rukoilkaa herätystä! Tarvitsemme herätystä! Tällaiset lauseet ovat yleistä kuultavaa kristillisissä seurakunnissa. Monet näkevät tarpeen uskonsa elpymiselle ja sille, että Pyhä Henki tekisi valtavan työn heissä.

Ei ole epäilystäkään siitä, että hengelliset herätykset ovat todella tärkeitä kristityille. Jumala itse on ne sytyttänyt, ja niitä käytetään johtamaan sydämemme ja mielemme takaisin hänelle. Herätys tuo elämää ja elinvoimaa. Jumalan Pyhä Henki on aktiivinen herätyksen aikana, ja kun se otetaan vakavasti, herätys voi saada paljon aikaan.

Herätys, joka menettää voimansa

Kuitenkin näyttää siltä, että kerta toisensa perään useimmat uskonnolliset herätykset sammuvat. Ne alkavat voimakkaina, mutta vähän ajan kuluttua ne sammuvat; vaikutukset eivät enää näy, ja taas tarvitaan herätystä.

Saamme paremman kuvan tästä, kun tarkastelemme yhtä historian suurimmista uskonnollisista herätyksistä, joka tunnetaan "Suurena herätyksenä" ("The Great Awakening"). Tämä herätys pyyhkäisi protestanttisen Euroopan ja brittiläisen Amerikan yli 1800-luvulla, ja se johti tuhannet ihmiset etsimään henkilökohtaista yhteyttä Jumalaan. Koko herätys kesti parikymmentä vuotta, ennen kuin se kuoli. Sitä seurasi "Toinen suuri herätys" 1900-luvulla. Ja edelleen 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tuli vielä herätys, jota jotkut historioitsijat pitävät "Kolmantena suurena herätyksenä".

Mutta miksi näin käy? Jos Jumala on sytyttänyt herätykset, miksi ne sammuvat?

Vaellatko Hengessä?

Yksi merkittävimmistä asioista kristillisessä herätyksessä on kai Pyhän Hengen läsnäolo. Aidon hengellisen herätyksen aikana Pyhä Henki puhuu voimakkaasti ja se tekee työtä herättäen meitä toimintaan kristillisessä elämässämme. Pyhän Hengen vaikutus herätyksessä on tavallisesti niin voimakas, että se koskettaa syvästi ihmisiä, sekä hengellisesti että emotionaalisesti.

Valitettavasti sellaisena aikana voi olla suuri vaara, jos annamme itsellemme luvan nauttia omista tunteistamma ilman, että otamme huomioon, mitä Henki todella sanoo. Paavali kirjoittaa: "Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia, ovat ristiinnaulinnet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä." (Gal. 5:24-25). Meille ei riitä se, että "elämme Hengessä", ja nautimme tunteista ja ilmapiiristä, jotka yleensä seuraavat herätystä. Meidän täytyy myös olla kuuliaisia Hengen vaikutuksia kohtaa sydämessämme; pääasia on, että ristiinnaulitsemme lihamme himoineen ja haluineen, niin kuin Raamattu sen selittää.

Se tarkoittaa, että kiellämme itsemme, tai luovumme omasta tahdostamme, himoista ja haluista, niin että Jumalan tahto voi tapahtua elämässämme. Teemme tietoisen päätöksen, että teemme Jumalan tahdon kaikissa tilanteissa, myös silloin kun se tarkoittaa, että se ei mene niin kuin "me haluamme". Tämä on Hengessä vaeltamista: Että olemme kuuliaisia Jumalan sanaa ja tahtoa kohtaan elämässämme.

Kolme todistajaa

1. Joh. 5:7-8:ssä on kirjoitettu: "On kolme todistajaa: Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme pitävät yhtä." Jos elämme kristillistä elämää totuudessa, meillä tulee olla Hengen, veden ja veren todistus, Niiden tulee todistaa siitä elämästä, jota elämme.

Henki on Pyhä Henki, joka ilmenee voimana meidän omassa elämässämme ja johtaa meidät kohti täydellisyyttä. (Joh. 16:14-16). Kun vaellamme Hengessä ja olemme kuuliaisia hänen kuiskauksilleen, hän todistaa, että elämämme on puhdasta ja korotettua; sellaista joka antaa meille hengellistä arvovaltaa. Vesi edustaa puhdistusta, joka meissä on tapahtunut, sitä että epäpuhtaus pestiin pois Jumalan anteeksiannon myötä. (1. Joh. 1:9) Ja veri merkitsee uhria, joka on annettu omassa elämässämme, ja se todistaa siitä tosiasiasta, että me myös kärsimme Kristuksen kanssa ja luovumme omasta tahdostamme joka päivä. (2. Kor. 4:10-11).

Monet ihmiset saavuttavat veden todistuksen, mutta he eivät koskaan tule Hengen ja veren todistukseen. On ehdottoman välttämätöntä, että me saamme veren todistuksen elämässämme; että elämme kuuliaisena Jumalaa ja hänen sanaansa kohtaan. Ilma veren todistusta elämässämme, ilman henkilökohtaista uhria ja kuuliaisuutta, herätys sammuu pian. Ja ilman kuuliaisuutta Henkeä kohtaan, emme koskaan voi saavuttaa Hengen todistusta. Hän väistyy pakostakin elämästämme, ja herätys sammuu. Kuinka voimme odottaa, että Jumalan Henki jatkaa työtään voimakkaasti meissä, ellemme ole kuuliaisia hänelle?

Henkilökohtainen herätys

Jumalan tarkoitus ei ole, että herätys sammuisi. Päinvastoin: hän haluaa, että me kokisimme henkilökohtaisen herätyksen joka päivä, sisällämme. "Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, sisäinen ihmisemme kuitenkin uudistuu päivä päivältä." 2. Kor. 4:16.

Herätys pidetään yllä vaeltamalla Hengessä, siten että olemme kuuliaisia Jumalan sanaa kohtaan, ja teemme vastarintaa "verille asti" taistelussamme omaa tahtoamma vastaan tai lihassamme olevaa syntia vastaan. (Hebr. 12:4) Jos olemme kuuliaisia Jumalan sanaa ja Henkeä kohtaan päivittäisessä elämässämme, on selvää, että herätys ei koskaan sammu elämässämme.!

Se ei tarkoita, että meillä aina olisi kaikki ne tunteet ja kokemukset mukanamme, jotka usein seuraavat ulkoista herätystä. Mutta se tarkoittaa, että me voimme tulla herätetyksi Jumalan tahtoon joka päivä. Sen sijaan että tulisimme "hitaiksi kuulemaan", mitä Henki vaikuttaa, voimme tulla inokkaiksi toimimaan joka päivä, herätetyiksi toteuttamaan Jumalan hyvää ja täydellistä tahtoa.