Miksi Jumala sallii kärsimyksiä?

Kuinka Jumala, joka rakastaa kaikkia ja on kaikkivaltias, voi sallia kärsimyksiä maan päällä? Eikö Jumala voi puuttua asioihin ja luoda maailman, missä ei ole kärsimyksiä? Eikö hän voi poistaa tuskaa?

Tämä on vaikea, mutta myös hyvin tavallinen kysymys. Ymmärtääksemme joitakin tämän aiheen suurista kysymyksistä, meidän on tarkasteltava Jumalan kokonaissuunnitelmaa.

Jumala loi ensin maailman ilman kärsimyksiä. Sellainen oli taivas ja maa ennen syntiinlankeemusta. Kaikki enkelit ja kaikki, mitä oli luotu, elivät sopusoinnussa Jumalan kanssa. Vallitsi rauha. Ilo. Täydellisyys. Kaikki oli juuri niin, kuin Jumala halusi sen olevan.

Mutta Saatana, yksi enkeleistä, halusi toimia vastoin tätä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Hän korotti itsensä ja kuvitteli voivansa olla samanlainen tai parempi kuin Jumala. Tämä oli ensimmäinen synti, mikä aiheutti eron Jumalan ja Saatanan välillä. Saatanan tie oli Jumalan siunauksen ulkopuolella ja siksi kirottu.

Jumalan luomistyö oli täydellinen. Aadam ja Eeva, ensimmäiset ihmiset, saivat vapaan tahdon, mutta he olivat puhtaat ja niinpä heillä oli suora kontakti Jumalaan ja yhteys hänen kanssaan. Saatana oli täynnä pahuutta, ja hän halusi rikkoa tämän tasapainoisen suhteen. Hän oli sitä mieltä, että jos ihmiset saivat valita, he mieluummin tekisivät syntiä kuin tottelisivat Jumalaa. Jumala olisi voinut vaientaa hänet tai jopa pakottaa hänet muuttamaan mielipiteensä, mutta hän kunnioittaa niin paljon vapaata tahtoa, jopa niiden vapaata tahtoa, jotka valitsevat tottelemattomuuden Jumalaa kohtaan. Niinpä, sen sijaan, että hän olisi pakottanut Saatanan takaisin valoon, Jumalan täytyi osoittaa, että synnin tie johtaisi vain kärsimyksiin.

Syy maanpäällisiin kärsimyksiin

Kun Jumala loi maailman, hänen tarkoituksensa oli, että se olisi jatkoa taivaan rauhalle ja sopusoinnulle. Saatana sai kuitenkin pääsyn maan päälle, ja hän kiusasi Eevaa Eedenin puutarhassa. Kun Saatana tarjosi Eevalle valinnan seurata joko Jumalan tietä tai synnin tietä, Jumala toivoi todella, että Eeva olisi valinnut hänen tiensä. Jumala toivoi pelkästään, että ihmiset olisivat onnellisia, ja hän tiesi, että ainut tie sinne oli kuuliaisuus. Valitettavasti Eeva valitsi Saatanan tien – kirouksen tien, ja hän sai Aadamin vakuuttuneeksi tekemään samoin. Koska Jumalalla oli valtava kunnioitus heidän vapaata tahtoaan kohtaan, hänen täytyi ottaa yksi askel taaksepäin ja antaa Aadamin ja Eevan niittää tekojensa seurauksia.

Kaikki kärsimys, jokainen kyynel, mikä on vuodatettu maan päällä, on suora tai epäsuora seuraus synnistä. Jopa luonnonkatastrofit tapahtuvat, koska maailma tuli kirotuksi (Room. 8:20-21). Synti saastutti kaiken. Kaikki muuttui yhä pahemmaksi sitä mukaa, kun aikaa kului. Kun ihminen teki syntiä, hän niitti kärsimyksen, hänen lähimmäisensä kärsivät, itse maa kärsi. Itse luonto pilaantui orjantappuroista ja ohdakkeista. Kysymys ei ollut pahan Jumalan ylireagoinnista rangaistuksin. Tämä oli luonnollinen seuraus laeista, jotka Jumala oli säätänyt kauan ennen kuin hän loi maailman. Hän tiesi, että syntiä seurasi kärsimys. Siksi hän panostaa niin uutterasti estääkseen meitä tekemästä sitä.

Miksi Jumala ei tee jotain kärsimyksen estämiseksi?

Jumala voisi ryhtyä toimiin milloin tahansa ja lopettaa kärsimyksen. Hän voisi ojentaa kätensä ja pelastaa meidät tuskalta. Hänhän on kaikesta huolimatta kaikkivaltias. Mutta jos hän tekisi sen, hän ei koskaan voisi todistaa kiistattomasti, että Saatana oli väärässä. Synti aiheuttaa kärsimystä. Jumala tietää sen. Nyt hän haluaa osoittaa sen koko luomakunnalle.

Jumalalle tuottaa suurta murhetta nähdä, että hänen luomakuntansa kärsii. Hän kaipaa kärsimyksen loppumista, ja sitä, että hän voisi ojentaa kätensä auttaakseen meitä. Jumalan lopullinen päämäärä on tehdä loppu kaikesta kärsimyksestä ikuisuutta varten. Hän haluaa, että koko luomakunta on täydellisessä sopusoinnussa niin kuin alussa. Mutta tällä kertaa hänen on oltava varma siitä, ettei kukaan voi ottaa syntiä mukaansa uuteen luomakuntaan. Siksi hänen on osoitettava kaikille epäilijöille, että ainoastaan synti johtaa kurjuuteen ja kärsimyksiin. Tämän osoittamiseksi Jumalan on seurattava hänen itsensä säätämiä lakeja.

Jumalan tarkoitus luomansa ihmisen suhteen

Jumalan tarkoitus ei ole ainoastaan osoittaa, että synti aiheuttaa kärsimyksiä. Paljon tärkeämpää hänelle on osoittaa, että eläminen ilman syntiä synnyttää iloa, rauhaa ja harmoniaa ihmisten elämään.

”Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja ilmoittaa kaikille, mikä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikiajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, hänessä, joka on kaiken luonut. Näin Jumalan moninainen viisaus tulee nyt seurakunnan kautta tunnetuksi taivaallisille hallituksille ja valloille sen ikuisen suunnitelman mukaisesti, jonka hän oli tehnyt Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Ef. 3:8-11.

Juuri tämä on Jumalan suunnitelma ihmiskunnalle, lopullinen, tuhoava isku Saatanaa vastaan. Lähettämällä oman Poikansa Jeesuksen maan päälle ihmisenä hän voi kerta kaikkiaan osoittaa kaikille, että on mahdollista voittaa Saatana ja hänen petoksensa. Ihmisenä Jeesus tuli kiusatuksi kaikin tavoin niin kuin me, mutta jokaisessa tilanteessa hän valitsi Isän tahdon tekemisen oman tahtonsa sijaan, niin ettei hän koskaan tehnyt syntiä (Hepr. 4:15; Hepr. 5:7-9). Kun Jeesus ristiinnaulittiin, ja hän huusi ”Se on täytetty!”, voitto oli täydellinen. Saatana ei koskaan ollut pystynyt ottamaan Jeesuksen henkeä valtaansa. Tämä Henki saattoi nyt palata takaisin Isän luo, täydellisenä ja täynnä jumalallista luontoa.

Tässä ei kuitenkaan ollut kaikki. Jeesus teki niin, että hän saattoi näyttää tietä toisille. Nyt Jumala valmistaa Jeesukselle Kristukselle morsianta, joka elämällä puhdasta ja pyhää elämää, näyttää meille, että voitto synnistä synnyttää todellisen, ikuisen ilon ja rauhan. Tämä on seurakunta, jossa Jumalan moninainen viisaus ilmestyy koko luomakunnalle.

Tämä ilo ei ole ainoastaan palkka, jonka saamme ikuisuudessa. Se alkaa nyt.

Vaikka Jumalan on annettava maan niittää synnin palkkaa, hän on itse asiassa paljon kiinnostuneempi antamaan niiden, jotka valitsevat hänen palvelemisensa, niittää sen etuja.

”Kärsimys lihassa”

Kaikki kärsivät. Ihmisten kokemat kärsimykset maan päällä eivät välttämättä ole suhteessa siihen, kuinka paljon he ovat tehneet syntiä. Mutta Jeesuksen Kristuksen opetuslapset, Jumalan palvelijat, ymmärtävät käyttää tämän kärsimyksen edukseen.

1. Piet. 4:1:ssä on kirjoitettu: ”Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä se, joka on kärsinyt lihassa, on lakannut synnistä.” Fyysinen kärsimys itsessään ei tietenkään lopeta synnin tekemistä. Päinvastoin, kun ihmiset kokevat tuskaa ja menetystä ja murhenäytelmiä, heissä asuva synti tulee esiin, ja he tulevat kiusatuiksi vihastumaan, katkeroitumaan tai masentumaan. Mutta opetuslapsi tekee, niin kuin Mestarinsa, Jeesus, teki: Hän kieltää nämä ajatukset ja kuolettaa ne. Ja synti, joka tuli esiin kyseisessä tilanteessa, kuolee. Tätä kutsutaan ”lihassa kärsimiseksi”, sillä se, että estämme lihaa noudattamasta himojaan, on sama asia kuin oman tahdon kieltäminen, ja se on tuskallista. Tämän Jeesus teki ollessaan maan päällä, ja se on Jumalan tahto kohdallamme. Sen seurauksena synti voitetaan ja korvataan hyveillä.

Kun riittävän moni ihminen on tietoisesti valinnut lihassa kärsimisen mieluummin kuin synnin tekemisen ja sen seurauksien niiton, Jumala voi lopultakin sanoa Saatanalle: ”Katso, sinun tapasi ei toimi. Synti johtaa pelkästään kärsimyksiin, mutta jotkut ihmiset ovat valinneet minun tieni. He eivät halua tehdä syntiä. Tämä on tullut kerta toisensa jälkeen todistetuksi: sinulla ei ole mitään sanottavaa!”

Ja sitten seuraa lopullinen välienselvitys.

Ikuisuus

Voit kuvitella Jumalan vihaa Saatanaa kohtaan, kun tuomion aika lopulta on tullut, pysyttyään taka-alalla kaikki nämä tuhannet vuodet. Saatanan kapinan jälkeen Jumalan on täytynyt katsella luomakuntansa kärsimystä vuodesta toiseen, vuosisadasta toiseen. Hän on kärsivällisesti odottanut, että ihmiset kääntyisivät hänen puoleensa ja olisivat kuuliaisia hänen tahdolleen, niin että hän voisi lopulta poistaa synnin.

Mutta lopulta koittaa rauhan aika. Kun kaikki on sanottu ja tehty, Saatana heitetään tuli- ja rikkijärveen, ja kaikki kärsimys, tuska, ja kurjuus on poissa ikuisesti.

Jos olemme kuuliaisia Jumalan tahdolle oman synnin saastuttaman tahtomme sijaan, olemme Jumalan puolella ja osallisia hänen suunnitelmansa toteuttamiseen. Mitä kuuliaisempia olemme Jumalan tahdolle täällä maan päällä, sitä nopeammin ratkaisun hetki on käsillä. Mitä useammat ihmiset valitsevat lihassa kärsimisen (syntinsä kuolettamisen) syntisten himojensa ja halujensa tottelemisen sijaan, sitä nopeammin Jeesus tulee takaisin tekemään lopun kaikesta kärsimyksestä.

Mitä minä voin tehdä?

On vaikea pysytellä sivussa ja katsella, kuinka kärsimykset leviävät kaikkialle maailmaan, tietämättä, mitä voisi tehdä. Mutta niillä, jotka ovat uskollisia Jumalalle, on valta ja vastuu olla lievittämässä kärsimyksiä ja tehdä maailmasta hieman parempi paikka siellä, missä he ovat.

Voimme olla siunaukseksi lähimmäisillemme kieltämällä synnin, joka niin helposti kiusaa meitä ja johtaa siihen, että ihmiset riitelevät keskenään ja ovat onnettomia. Jos meillä on taipumus vastata kovin sanoin, voimme kuolettaa tämän synnin ja mieluummin vastata lempeästi ja ystävällisesti. Kun tulemme kiusatuiksi itsekkyyteen, voimme harjoitella anteliaisuutta. Kun näemme vääryyttä ja julmuutta, voimme olla vanhurskauden ja myötäelämisen esitaistelijoita.

Voimme myös rukoilla. ”Vanhurskaan voimallinen rukous saa paljon aikaan.” Jaak. 5:16. Rukous on valtava ase tätä pimeää maailmaa vastaan. Jos huolehdimme siitä, että elämme vanhurskaasti, rukouksillamme on valta auttaa. Voimme rukoilla parantumista, armoa, rukoilla köyhien puolesta, tarvitsevien puolesta, voimme rukoilla maailman johtajien ja hallitusten puolesta. Voimme rukoilla, että valo, elämä ja armo voisivat olla mahdollisimman runsaina maan päällä. Jumala kuulee nämä rukoukset.

Mitä vanhurskaammin elämme, mitä enemmän kuoletamme syntiä ja taistelemme pimeyttä vastaan, sitä nopeammin tuomion päivä on käsillä, jolloin kaikki synti ja kärsimys loppuvat ainiaaksi. ”Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia teidän tuleekaan olla pyhässä elämässä ja jumalanpelossa odottaessanne ja jouduttaessanne Jumalan päivän tuloa.” 2. Piet. 3:11-12.

Se päivä tulee pian  – päivä, jolloin Jeesus tulee takaisin, valmiina noutamaan morsiamensa, puhtaan ja tahrattoman, joka on valinnut Jumalan tien kaikissa tilanteissaan.

Ja sitten koittaa suuri finaali. Saatana sidotaan ja heitetään tuli- ja rikkijärveen ikuisiksi ajoiksi (Ilm. 20:10). Hän ei koskaan enää voi kiusata ihmisiä seuraamaan hänen tietään sekä saamaan aikaan  kurjuutta ja kärsimystä. Silloin Jumala voi lopultakin luoda uuden taivaan ja uuden maan, missä vallitsee täydellinen rauha, ilo ja sopusointu ikuisesti. Ei itkua, kyyneleitä, murhetta. Ei kiusauksia, syntiä, taistelua, ristiriitoja tai tottelemattomuutta. Elämme yhdessä Jumalan, Jeesuksen ja pyhien kanssa. Ei hiukkaakaan kärsimyksiä ole enää olemassa.

Lopultakin ja ikuisiksi ajoiksi kaikki tulee olemaan hyvin.