Mitä synti on?
Mitä se tarkoittaa, että meillä ""on syntiä", ja voiko sille tehdä jotain?
Kaikessa on kysymys synnistä. Sen tähden Jeesus tuli, ja siksi me tarvitsemme pelastusta (Room. 8:3-4). Pelastetuiksi tultuamme elämme synnin tähden, joka vähenee niin meissä itsessämme kuin muissakin, kun olemme uskollisia ja kärsimme.
Kaikilla on syntiä
Jokainen ihminen saa jo syntyessään synnin lait liitetyiksi ruumiiseensa syntiinlankeemuksen johdosta. Sen tähden olemme luonnostamme ristiriidassa Jumalan ja hänen lakiensa kanssa (1. Joh. 1:8). Tällaisesta synnistä ei seuraa kadotustuomiota, ennen kuin tietoisesti tottelemme sen himoja, sillä synnin voima on laissa, ja siellä, missä lakia (valoa) ei ole, ei myöskään ole rangaistavaa syntiä (Room. 4:15; Room. 5:12-13). Kun ihmisestä on tullut tietoinen olento, Jumala vakuuttaa häntä Henkensä kautta hänen pahoista teoistaan pelastaakseen hänet sittemmin sanansa kautta. Mutta jos sellainen ihminen ei halua pelastua, hän joutuu luonnollisesti kadotukseen. Mutta jos ihminen sen sijaan nöyrtyy Jumalan edessä, Jumalalla on vanhurskas perusta kaikkien syntien anteeksiannolle, nimittäin hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kärsimys ja kuolema. Uskomalla tähän täytettyyn sovitustyöhön tulemme puhdistetuiksi kaikesta synnistä; mikä tarkoittaa: Koko paha menneisyytemme pyyhitään pois. Mutta sitä, mikä saa aikaan pahan, itse synnin laki jäsenissämme, ei ole millään tavoin puhdistettu pois. Siitä eroon pääseminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii koko elämän jatkuvaa kärsimysprosessia.
Kiusauksen ei tarvitse johtaa synnin tekemiseen!
Synnin laki jäsenissä on meissä asuva passiivinen synti. Se sijaitsee lihassa, ja sieltä käsin se vaatii oikeuksiaan vedoten mieleemme, saadakseen sen suostumaan himoihin. Tämä on tulemista kiusatuksi; mutta se ei johda syntiin ennen kuin mieli antaa kiusaukselle periksi (Jaak. 1:14-15). Näemme, että se, mikä on syynä kiusaukseen, on lihassa oleva synti, ja se meidän on pidettävä itsellämme niin kauan kuin olemme ruumiissa. Sen johdosta voimme tulla kiusatuiksi ja koetelluiksi, ja voimme voittaaa ja kehittyä jatkuvasti enemmän kohti täydellisyyttä (Jaak. 1:2-4, 12).
On kuitenkin mahdollista voittaa kaikki tietoiset lihan ilmentymät siten, ettemme salli mielemme suostua kiusauksiin. Sillä tavalla liha joutuu puristuksiin, koska se ei saa himoaan tyydytetyksi. Mutta juuri tällä tavalla mielemme pysyessä lujana ja kärsiessämme lihassa lakkaamme synnistä (1. Piet. 4:1-2);emme kaikesta synnistä yhdellä kertaa vaan vähän kerrallaan. Tulos tästä on, ettemme tee tietoista syntiä, ja että synnin juuri tulee kulutetuksi, jolloin itse synnin ruumis vähitellen tuhoutuu.
”Ruumiin teot”
Synnin laki jäsenissä pakottaa esiin vielä eräänlaista syntiä, nimittäin ruumiin tekoja. Ne tulevat esiin synnillisissä teoissa, joista emme vielä ole saaneet valoa. Siellä liha on pakotettu toteuttamaan synnin tahtoa, mutta koska tietoisuudella ei ole ollut sen kanssa tekemistä, sellaisista teoista ei seuraa kadotustuomiota (Room. 7:21-24; Room. 8:1). Mutta kun kyseessä oleva synti tulee meille tietoiseksi Jumalan valon kautta, meidän on kuoletettava ne Hengellä (Room. 8:13). Jotta saisimme synnin suljettua poi, niin että voimme sulautua yhteen Jumalan kanssa, tarvitsemme kahta asiaa: Puhdistavaa verta ja ”ristiinnaulittua elämää" Kristuksen kanssa.
Artikkeli on ensimmäisen kerran julkaistu otsikolla "Synd" "Skjulte Skatter"- lehdessä maaliskuussa 1930.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag | ActiveChristianity
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.