Mikä lasketaan synniksi?

Kristittynä olen tehnyt liiton Jumalan kanssa siitä, että en halua jatkaa synnin tekemistä. (Room. 6:12-13) Nyt ymmärrän kuitenkin, että jokin, mitä tein, oli väärin – hetkeä myöhemmin kuin itse asiassa tein sen. Mutta se on liian myöhäistä; se on jo tehty. Tarkoittaako se, että olen tehnyt syntiä?

Olen kääntynyt ja päättänyt elää vain Jeesukselle. Minulla on uusi mieli ja tahdon tehdä hyvää; ja lisäksi olen täysin luopunut vanhasta syntisestä käytöksestäni! Olen jättänyt ne asiat, jotka tiedän synniksi ja jotka erottavat minut Jumalasta. Olen luopunut asioista, joista tiedän, että minun ei koskaan olisi pitänyt aloittaakaan tehdä niitä.

Mutta tunnen, että tulen edelleen kiusatuksi tekemään syntiä. Haluan esimerkiksi valehdella välttääkseni vaikean tilanteen. Mutta näiden halujen, jotka ovat osa inhimillistä luontoani, ei tarvitse saada otetta minusta. Jumalan avulla voin saada niista voiton!

Alan nähdä, kuinka monta kertaa olen tehnyt asioita täysin vahingossa, mutta jotka olivat kuitenkin vastoin Jumalan tahtoa.

Mutta nyt alan nähdä, kuinka monta kertaa olen tehnyt asioita täysin vahingossa, mutta jotka olivat kuitenkin vastoin Jumalan tahtoa.Voin esimerkiksi, ilman että olisin tietoinen siitä, olla töykeä ystävälleni, joka tekee jotain, mikä ärsyttää minua, vaikka haluan olla hyvä kaikille!

Nå skjønner jeg det Paulus snakker om når han sierNyt ymmärrän, mitä Paavali tarkoittaa, kun hän sanoo: «Minä en tunne omakseni sitä, mitä teen, sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä vihaan, sitä minä teen.» (Room. 7:15) En ole edes tietoinen siitä, että teen näitä asioita ennen kuin ne on jo tehty. Teenkö silloin syntiä tietämättäni ja tahtomattani?

Ruumiin teot

Kun teen jotain väärää, ilman että tietoisesti tulen kiusatuksi tekemään syntiä, silloin se on jotain, mitä Raamattu kutsuu "ruumiin teoksi". (Room. 8:13) Kaikilla on lihan himoja, ja joskus ne tulevat esille, ilman että olen itse siitä selvillä. Se ei ole sama kuin synnin tekeminen. Siinä ei ollut hetkeä, jolloin olisin huomannut, että tulen kiusatuksi ja jolloin minun olisi pitänyt tehdä päätös, suostunko siihen tai annanko periksi kiusaukselle.

Jonkun keskustelun jälkeen voin huomata tuominneeni ystävääni, tai huomaan, että reagoin kärsimättömästi tietyssä tilanteessa. Tulen jälkeenpäin tietoiseksi siitä, että jokin, mitä tein ei ollut Jumalan tahto; se ei ollut oikein.

Minulla on edelleenkin mahdollisuus saada voitto synnistä! Minun pitää tunnustaa se, mitä olen tehnyt – jos olen liian ylpeä myöntämään, että tein väärin, silloin Jumala ei voi tehdä mitään kanssani. "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." (Jaak. 4:6) Tunnustan, että se, mitä tein, ei ollut Jumalan tahto. Mielenlaatuni on palvella Jumalaa, niin että vihaan sitä, mikä ei ole sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa, ja päätän lujasti olla valvovampi jatkossa. Siitä tulee voitto jälkikäteen.

Eteneminen

Minun tulee siis mennä eteenpäin, eikä antaa Saatanan muistuttaa siitä ja aiheuttaa huonoa omaatuntoa. Masennus ei koskaan ole vaihtoehto. Minun tahtoni on edelleen tehdä hyvää, se ei ole muuttunut. "Jos siis teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse vaan synti, joka minussa asuu." (Room. 7:20) Se on tapahtunut, mutta nyt se on ohi. Nyt ymmärrän paremmin, ja seuraavalla kerralla, kun olen vastaavassa tilanteessa, olen valvovampi. Silloin tiedän, mikä on taipumukseni, ja olen valmistautunut tunnistamaan ja vastustamaan kiusausta.

Nyt ymmärrän paremmin, ja seuraavalla kerralla, kun olen vastaavassa tilanteessa, olen valvovampi… ja olen valmistautunut tunnistamaan ja vastustamaan kiusausta.

Paavali selittää edelleen suhdettani Jumalaan: "Niin minä siis tällaisena palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa." (Room. 7:27; 8:1)Ei mitään kadotustuomiota! Mieleni ei ollut yhtä mieltä "ruumiin teon" kanssa, ja Saatanalla ei ole mitään vaatimusta minun suhteeni.

Meillä on runsaasti toivoa ja armoa Jumalalta. Hän toivoo todellakin, että meille onnistuisi, ja hän antaa meille kaikille mahdollisuuden muuttumiseen. (Room. 12:2). Lue 2. Piet.1.luku. Me voimme saada osaa jumalallisesta luonnosta! Mutta jotta tämä voisi tapahtua, meidän tulee ensin tulla vapaaksi inhimillisestä luonnostamme, ja me tarvitsemme näitä oppimiskokemuksia, niin että se toteutuu. Emme tiedä, mitä meidän tulee puhdistaa pois ennen kuin näemme sen.

Muuttuminen

Kun huomaan, että olen tuominnut toisia, vaikka se ei ollut tarkoitukseni, niin tiedän, että toisten tuomitseminen on inhimillisessä luonnossani oleva taipumus. Nyt tiedän, missä tehdä työtä; tuomitseva asenne tulee tulla puhdistetuksi pois, niin että pitkämielisyys voi korvata sen.

Kun ajattelen jälkeenpäin tilannetta ja näen, että käyttäydyin itsekkäästi, vaikka se ei ollutkaan tarkoitus, silloin huomaan, miten suuri osa se on minua. Nyt voin ryhtyä toimintaan ja käyttää jokaisen tilaisuuden niin että opin olemaan antelias ja rakastava, sen sijaan että eläisin itselleni.

Kun olen murehtinut asioita, huomaan kuinka paljon minun oikeastaan tarvitsee oppia luottamaan Jumalaan.

Lista on loputon. Me huomaamme, että olemme heikkoja ihmisinä, mutta Jumala on voimakkaasti puolellemme. Hän haluaa antaa meille kaiken, mitä tarvitsemme, niin että tämä muuttuminen tapahtuu loppuun asti.

«Hän antaa väsyneelle voimaa ja voimattomalle väkevyyttä runsain määrin. Nuorukaiset väsyvät ja uupuvat, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat, mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat, eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.» (Jes. 40:29-31)