Kun tuomitseminen on olennainen osa kristityn elämää
On tilanteita, jolloin käsky “Älkää tuomitko”, ei päde.
Käsky "Älkää tuomitko!", on sekä uskovien että ei-uskovien hyvin tuntema. Se on keskeinen käsky kristinuskossa. Mutta siinä ei ole kaikki, mitä Raamatussa sanotaan tuomitsemisesta.
Toisten tuomitseminen
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teitä tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan." Matt. 7:1-2. Jeesus puhuu nämä voimakkaat sanat seuraavan jakeen yhteydessä: "Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi?" Matt. 7:3. Tässä hän paljastaa meidän inhimillisen taipumuksemme kritisoida sitä, mitä toiset tekevät tai heidän tapaansa olla, sen sijaan, että miettisimme omaa "hirttämme" tai tarvettamme pelastukseen. Tämän tyyppistä tuomitsemista vastaan hän varoittaa voimakkaasti. Jeesus itse antoi tämän henkilökohtaisen todistuksensa: "Minä en tuomitse ketään." Joh. 8:15.
Raamatussa sanotaan myös selvästi, kuinka kykenemättömiä me olemme ihmisinä tuomitsemaan toisia vanhurskaasti. "Sen tähden sinä ihminen, joka tuomitset, et voi millään puolustaa itseäsi, oletpa kuka hyvänsä. Missä toista tuomitset, siinä tuomitset itsesi, koska sinä, joka tuomitset, teet itse samoja tekoja." Room. 2:1. Meistä voi olla houkuttelevaa ajatella, että olemme parempia kuin muut, tai lohduttaa itseämme sillä ajatuksella, että emme tee samoja huonoja asioita kuin toiset. Mutta jos uskomme sen, silloin petämme vain itseämme. Samat syntiset taipumukset ovat meidän inhimillisessä luonnossamme, ja jos tuomitsemme toisia sen sijaan, että teemme työtä omaksi pelastukseksemme, silloin nämä samat synnit saavat sijaa meidän elämässämme.
Itsensä tuomitseminen
Paavali selittää, kuinka voimme tula vapaaksi tästä syntisestä ihmisluonnosta, joka on sitonut koko ihmiskuntaa Aadamin lankeamisesta lähtien. "Mutta jos tutkisimme (norj.: tuomitsisimme) itseämme, meitä ei tuomittaisi. Mutta kun meitä tuomitaan, se on meille Herran kuritusta, ettei meitä yhdessä maailman kanssa tuomittaisi kadotukseen." 1.Kor. 11:31-32. Jos lopetamme toisten tuomitsemisen ja alamme tuomita itseämme, silloin alkaa aivan uusi elämä!
Kun alamme punnita omia ajatuksiamme, sanojamme ja tekojamme Jumalan kasvojen edessä, silloin saamme kokea Jumalan kurituksen elämämme yllä. Hänen sanansa ja hänen Henkensä valaisevat salatut ajatukset ja motiivit, jotka eivät ole puhtaita hänen silmissään. Silloin huomaamme, että se, mitä ajattelemme, sanomme tai teemme, on kaikkea muuta kuin täydellistä ja että tarvitsemme apua tullaksemme perusteellisesti pelastetuiksi omasta synnistämme!
Kun otamme vastaan tämän valon, meillä on jotakin, missä tehdä työtä! Voimme aseistautua Jumalan sanalla, ja sitä voimme käyttää aseena taistelussa syntiä vastaan, joka asuu ihmimillisessä luonnossamme. Tätä juuri Johannes tarkoittaa, kun hän kirjoittaa "valossa vaeltamisesta" 1.Joh. 1:7:ssä: "Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä." Tällä tavalla vältämme myöskin Jumalan tuomion, joka kohtaa koko maailmaa synnin tähden. Meidän syntimme voidaan tuomita nyt, ja me voimme tulla siitä täysin vapaaksi!
Kyky auttaa muita
Kun olemme keskittyneet tuomitsemaan itseämme ja tulemaan vapaaksi omasta synnistämme, silloin ei ole tilaa toisten tuomitsemiselle. Voimme edelleen tulla kiusatuiksi tuomitseviin ajatuksiin, mutta tiedämme, että meidän tulee päästä eroon niistä välittömästi. Kun alamme nähdä oman tarpeemme ja puuttemme runsautta, tunnistamme itsemme Jaakobin sanoista: "Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi?" Jaak. 4:12.
On aivan varmaa, että emme voi auttaa ketään tuomitsemalla heitä tai osoittamalla sormella heidän virheitään, mutta me voimme auttaa heitä tuomitsemalla itsemme ja tekemällä työtä pelastuaksemme. "Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä. Jos näin teet, pelastat sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat." 1.Tim. 4:16.
Kun olemme tulleet vapautetuiksi omasta synnistämme, olemme enemmän kykeneviä rakastamaan ja pitämään huolta toisista, jotka ovat lähellämme. Silloin voimme täyttää Jeesuksen kehotuksen Matt. 7:5:ssä: "Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, niin sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä." Kun ensin olemme tuominneet ja päässeet eroon omasta synnistämme, voimme auttaa toisia samalla Jumalan sanalla, mikä on ollut meille avuksi.
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.