Kun toisilla menee hyvin

"Kaikki koituu parhaakseni.” On aivan mahtavaa uskoa tähän ja olemme onnekkaita, kun voimme uskoa siihen! Kuinka sitten toteutan sitä käytännössä, kun esimerkiksi tulen kiusatuksi olemaan kateellinen?

”Elämäni on juuri sellaista kuin unelmissani”, mainostaa eräs ystävistäni rohkeasti Facebookissa.

– Niinpä niin, joillain ihmisillä näyttää olevan ihan kaikki, ajattelen lukiessani sen.

Ura, terveyttä, rahaa, aviopuoliso, hienot lapset, lahjakkuutta. En voi sanoa, että ensimmäinen reaktioni olisi iloita heidän puolestaan. Miksi kuluttaisin elämäni iloitsemalla toisten menestyksestä, kun omat unelmani ovat sirpaleina? Nämä tunteet ovat voimakkaat. Tunnen itseni vihaiseksi.

Istuessani siinä tunteideni vallassa ajatusten vyöryessä eteenpäin, rukoilen lyhyesti: “Jumala, auta minua, en halua olla tällainen!”

Sitten muistan lyhyen jakeen, jonka eräs ystäväni jakoi kanssani jokunen vuosi taaksepäin: Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle… (1.Piet. 5: 6)

Ajattelen sanoja ja minulla on sisäinen kaipaus totella niitä. Erityisesti sen tähden, että olen nähnyt tämän jakeen minun kanssani jakaneen ystäväni elämän, tiedän, että kuuliaisuus tätä Jumalan sanaa kohtaan johtaa minut rauhaan ja syvään iloon. Se elämä on järkkymätön riippumatta olosuhteista! Tiedän olevani Jumalan käsissä ja kaikki, mitä tapahtuu, on parhaakseni.

Päätän torjua vastalauseet, kateuden ja itsesäälin. Tunnen sisimmässäni syvän vahvistuksen siitä, että Jumala on tyytyväinen minuun. Alkaa syntyä ajatuksia:

– Miksei voisi ajatella tekevänsä hyvää toisille? Eikö olekin monia, joilla asiat ovat paljon huonommin kuin minulla? Miksi ajattelet vain itseäsi? ”Katselen” ympärilleni ja yksi toisensa jälkeen sydämeeni ilmestyy ihmisiä. Heidän tarpeensa ovat suuremman kuin minun. Alan rukoilla heidän puolestaan, lähetän muutaman ystävällisen tekstiviestin, saan ideoita, mikä tekisi heille hyvää. Sydämeni laajenee ymmärtämään ja pitämään huolta toisista!

Asetan itseni kuvan ulkopuolelle. Eikö tämä ole sitä mahtavaa elämää, jota Jeesus eli? Hän ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan elämänsä. Ajatella, kuinka onnekas olen, kun voin seurata häntä eikä minun tarvitse elää omien luontaisten ajatusteni ja tunteideni mukaan – ne johtavat usein kurjuuteen – voin niiden sijasta tehdä hyvää ja levittää siunausta!

Raamattu kehottaa meitä iloitsemaan iloitsevien kanssa, ja itse olen jo saanut kokea sitä tietyn määrän. Se johtaa minut valtavan mielekkääseen ja onnelliseen elämään, huolimatta siitä, etteivät tilanteeni aina ole ”kuin unelmani”. Kunpa silmäni kääntyisivät pois maallisen voiton tavoittelusta siihen, mikä on taivaallista – siihen, mikä tuottaa aitoa tyydytystä ja iloa. Jumalan sana on totta. 

Sillä se, joka tahtoo rakastaa elämää ja haluaa nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahoista sanoista ja huulensa valhetta puhumasta. Kääntyköön hän pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. (1. Piet. 3: 10-11)