Kuka tarvitsee apua kiusauksessa?

"Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän kykenee kiusattuja auttamaan." Hepr. 2:18.

Voimme kysyä: Kenellä on käyttöä avun saamiselle kiusauksessa?

Tämänhän tulee koskea niitä, jotka ovat saaneet uskon siihen, että heidän on mahdollista voittaa kiusauksessa. Ellei heidän aikomuksenaan ole voittaa kiusausta, mihin he silloin tarvitsevat apua? Niille, jotka eivät usko saavansa voittoa kiusauksessa, ei ole mitään tarvetta avun saamiselle kiusauksessa.

” Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat! Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.« Jaak. 1:12-15.

Tästä näemme: Minun on täysin mahdollista kestää kiusauksessa hänen oman himonsa vetäessä ja houkutellessa häntä. Risti estää himoa sulautumasta yhteen mieleni kanssa, ja silloin ei synny syntiä. Elämän kruunu odottaa niitä, jotka voittavat lihan himot. Heidät kruunataan elämällä, kruunataan todellisella ilolla. Uskon kautta voimme ristiinnaulita lihamme himoineen ja haluineen (Gal. 5:24). Ne, jotka todella ovat Kristuksen omia, saavat kokea juuri tämän.

Apu kiusauksessa!

Jumala ei ole pahan kiusattavissa, luimme. Jeeuksesta on kuitenkin kirjoitettu, että hän ”tuli kiusatuksi”. Jeesus oli siis ihminen, jolla oli samat edellytykset kuin meillä, siitä huolimatta, että hän oli Jumalan Poika. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen maanpäällisessä ruumiissaan asuvat himot kykenivät myös vetämään ja houkuttelemaan häntä, mutta että hän aina sai voiton ja pysyi täysin puhtaana synnistä, joka ei kyennyt lainkaan saastuttamaan häntä.

«Sen vuoksi hänen piti tulla kaikessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylipappi tehtävissään Jumalan edessä ja hän voisi sovittaa kansan synnit.” Hepr. 2:17.

Monet ihmiset ovat kääntyneet Jeesuksen puoleen, koska ovat tunteneet, että heillä on ollut käyttöä hänelle.

Mutta mihin he ovat tarvinneet häntä? He ovat halunneet päästä vapaiksi heitä raskauttavasta synnin aiheuttamasta syyllisyydestä. Se on hyvä, mutta miten he voivat jatkossa välttyä uudelta syyllisyydeltä, elleivät saa voittoa synnistä?

Sinä tarvitset Jeesusta sovintouhrina, mutta tarvitsetko häntä armahtavana ylipappina? Tarvitsetko sellaista, joka itse on ollut sen heikkouden alainen, että on tullut kiusatuksi (Hepr. 5:2)? Tarvitsetko hänen apuaan kiusauksessa?

Tarvitsetko häntä edelläjuoksijana ja esimerkkinä, niin että voit seurata hänen jälkiään, hänen, joka ei syntiä tehnyt (1. Piet. 2:21-22)?

«Koska Kristus on kärsinyt”, luimme. Mikä kärsimys se oli? ”Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä se, joka on kärsinyt lihassa, on lakannut synnistä - ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen, vaan Jumalan tahdon mukaan.” 1. Piet. 4:1-2.

Usko siihen ja sen ajatteleminen, että on mahdollista valita kärsiminen synnin tekemisen sijaan, kuten Kristus teki lihansa päivinä omistaen saman lihan kuin minä, on mahtava ase taistelussa syntiä vastaan.

Jeesus nousi kuolleista ja katkaisi kuoleman kahleet. Tämän ylösnousemusvoiman kautta me uskovat olemme uudestisyntyneet elävään toivoon: siihen toivoon, että saamme kiusauksessa armon ja avun voittaa kaiken lihassamme asuvan pahan (1. Piet. 1:3-6). Tämä on tie onnelliseen elämään.

Suomenkielisessä tekstissä on käytetty seuraavia käännöksiä: Raamattu Kansalle; Kirkkoraamattu 1938