Kuinka löydän sen elämän, jolla on iankaikkisuus itsessään?

Elämä, jolla on iankaikkisuus itsessään

"Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmien halu ja elämän korskeus, se ei ole Isästä vaan maailmasta. Maailma katoaa himoineen, mutta joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti." 1. Joh. 2:15-17

Tästä sen näemme. Tässä maailmassa ei ole mitään toista elämää, jolla on iankaikkisuus itsessään, kuin se elämä, joka on Jumalan tahdon mukainen.

Mitä apostoli tarkoittaa sillä, että lihan himo, silmien halu ja elämän korskeus eivät ole Isästä vaan maailmasta? Se tarkoittaa sitä, että Isä, meidän luojamme, joka on antanut meille elämän, ei ole tämän kyltymättömän halun takana. Tämän maailman ruhtinas on sen takana. Hän, josta Jeesus sanoo: "Varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut tuomaan elämän ja yltäkylläisyyden." Joh. 10:10. Toinen ryöstää sinut, toinen rikastuttaa sinua. Varas varastaa elämänilon, murhaa elämänhalun ja tuhoaa tulevaisuutesi.

Himoa ei voi tyydyttää

Tämä on ehdoton tosiasia, joka meidän tulee ymmärtää.   Emme voi mitään sille, että meillä on  himoja ja haluja lihassamme. Meidän on kuitenkin oltava selvillä siitä, että ne ovat siellä syntiinlankeemuksen tuloksena. Olemme syntyessämme saaneet aistit, jotka Jumala oli tarkoittanut siihen, että voisimme iloita luomakunnasta ja arvostaa sitä – kaikessa puhtaudessa. Paavali kirjoittaa esimerkiksi ruuasta, että Jumala on luonut sen sitä varten, että ne, jotka uskovat ja ovat oppineet tuntemaan totuuden, nauttisivat siitä kiittäen (1. Tim. 4:3). Luonnollinen tarve voidaan ottaa vastaan kiitoksen kanssa – siis kiitollisuudella. Mutta himoa ei voi tyydyttää – kiitollisuudessa.  Se on kyltymätön ja sammumaton kuin  tuli, joka vaatii aina enemmän. Himo ei anna ihmiselle mitään, se vain ottaa. Ihminen on  imetty tyhjiin – ilman iloa ja tyydytystä.

Juudas kirjoittaa tämän seurauksista: "He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia, jotka elävät himojensa mukaan." Juudas 16. Voisi luulla, että kun he ovat saaneet, mitä himoitsivat, he olisivat kiitollisia ja iloisia. Himon hedelmä on napina ja valitus, pettymys ja katkeruus. Sellaisella elämällä ei ole iankaikkisuutta itsessään.

Kiitollisuuden hedelmä

Ilosanoma on se, että tämä himo voidaan ristiinnaulita uskon kautta, sillä "Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen." Gal. 5:24. Hedelmä tästä on kiitollisuus, joka on yksi elämän ja vanhurskauden hedelmistä. Ollaan saatu jotakin, tultu rikkaiksi ja voitu kuitata kiitoksen kanssa.

"Tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan." 1. Joh. 5:11. Vain siinä elämässä, joka eletään yhteydessä Poikaan ja kuuliaisuudessa häntä kohtaan, on iankaikkisuus itsessään.

Ajattele, mitä lupauksia evankeliumissa onkaan: Elämä ja yltäkylläisyys! Tehdä Jumalan tahto ja – pysyä iankaikkisesti!