Kolme ristiinnaulittua

Kolme miestä ristiinnaulittiin pitkäperjantaina. Keitä he olivat?

”Kun saavuttiin paikalle, jota kutsutaan Pääkalloksi, sotilaat ristiinnaulitsivat siellä Jeesuksen ja pahantekijät, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle.” Luuk. 23:33.

Ei ollut mikään sattuma, että Jeesus ristiinnaulittiin yhdessä kahden pahantekijän kanssa, sillä Jesaja sanoo: ”Sen tähden minä annan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän jakaa saalista, sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemalle, ja hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon. Hän kantoi monien synnit ja rukoili pahantekijöiden puolesta.” Jes. 53:12.

Ensimmäinen ristiinnaulittu

”Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi häntä sanoen: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä!" Luuk. 23:39.

Tämä pahantekijä edustaa maailmaa, joka haluaa pelastua, ilman että hyväksyy tuomion. Jos olet Kristus, ota pois tuomio, vapauta itsesi ja meidät, ja näytä, mihin kykenet. Jos olet kristitty, sinun tulee miellyttää minua ja tyydyttää vaatimukseni. Jos olet Kristus, niin lähde Jerusalemiin, kun on juhla ja astu kansan eteen, heittäydy alas temppelin harjalta ja käske kivien muuttua leiviksi. Näytä kunniasi ja talenttisi, jotta voimme todella nähdä ja ymmärtää, että Kristus on tullut keskuuteemme.

Tällaisen Kristuksen maailma haluaa, ja he tulevat kerran saamaan himonsa tyydytetyksi Antikristuksessa. Kristuksen tehtävä ei kuitenkaan ollut maailman päästäminen vapaaksi, merkkien ja ihmeiden tekeminen pedon edessä ja suosion saaminen siltä. Hän tuli ristiinnaulitsemaan maailman ja viemään sen kuolemaan, niin että jokainen, joka kuolee hänen kanssaan, saisi elämän.

Pahantekijä riippui ristiinnaulittuna. Hän pystyi pilkkaamaan, mutta kuolemaantuomittu hän oli, ja ristin naulat pitivät uskollisesti kiinni saaliistaan. Siten maailma on myös ristiinnaulittu, sillä jos yksi on ristiinnaulittu kaikkien puolesta, silloin päättelemme, että kaikki ovat ristiinnaulittuja, ja jos yksi on kuollut kaikkien puolesta, niin kaikki ovat kuolleet. Hengen vakuuttaminen tuomiosta, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu, ovat naulat, joita jumalaton ei koskaan saa revittyä pois sydämestään. Toki maailma voi – niin kuin tämä pahantekijä – yrittää pelastaa henkensä, mutta se ei onnistu, se menettää sen.

Toinen ristiinnaulittu

”Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: Etkö sinä pelkää edes Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Me tosin kärsimme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme, mitä tekomme ansaitsevat, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa." Luuk. 23:40-41.

Ensimmäinen pahantekijä halusi pelastua ilman tuomiota, toinen sitä vastoin halusi kärsiä lihassa tekemiensä pahojen tekojen johdosta, jotta hän ikuisuudessa voisi olla niistä vapaa. Hän jätti syntikuormansa hänen päälleen, joka kantoi koko maailman synnit. Hän sai lupauksen olla Jeesuksen kanssa paratiisissa.

Ensimmäisellä pahantekijällä oli synti itsessään, ja se oli hänen yllään niin kuin toisellakin, mutta jälkimmäinen välttyi tuomiolta ja syntikuormalta tunnustamalla syntinsä. Hän ei ollut enää kadotustuomion alainen. Hän sai puhdistuksen siitä, minkä hän tuomitsi. Hän ei kuitenkaan päässyt eroon synnistä. Hän edustaa niitä ihmisiä, jotka tulevat puhtaiksi synnistä, ja joilla ei ole mitään suurempia himoja.

Kolmas ristiinnaulittu

Tämä ei ollut kukaan muu kuin Jeesus itse. Ensimmäinen pahantekijä pilkkasi häntä, mutta Jeesus ei vastannut. Toinen pahantekijä sen sijaan vastasi. Näin Jumalalla on myös tänään sellaisia pelastuneita pahantekijöitä, jotka voivat vastata maailmalle kaikkiin heidän kysymyksiinsä Jeesuksesta ja voivat kumota heidän väitteensä ja torjua heidän pilkkansa. Jeesus itse ei kuitenkaan vastaa heille sanallakaan. Toiselle pahantekijälle hän sen sijaan vastaa vannoen: ”Totisesti, tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa!” Luuk. 23:43.

Kun Jeesus kantoi synnin ristille, se ei ollut vain hänen päällään; se oli myös hänen sisimmässään. Hänet tehtiin synniksi meidän tähtemme. Jumala tuomitsi synnin hänen lihassaan (Room. 8:3). Kun tämä työ oli saatettu loppuun, Jeesus antoi henkensä. Lain oli mahdotonta tuomita syntiä lihassa, koska kaikki ihmisten tekemät synnit ovat ruumiin ulkopuolella. Nyt Jumala kuitenkin teki sen, mikä laille oli mahdotonta: Hän tuomitsi synnin Kristuksen lihassa. Jokainen, joka nyt haluaa tulla pelastetuksi omasta synnistään, ottakoon joka päivä ristinsä. Pahantekijä pelastui pahoista teoistaan, mutta ei tullut osalliseksi jumalallisesta luonnosta. Jeesus ei ottanut ylleen enkelin luontoa, vaan hän oli Abrahamin siementä (Hepr. 2:14-18). Tämän hän teki, jotta saisi ruumiissa olevan synnin kuoletetuksi, ja jotta hän synnin sijaan saisi istutetuksi sisimpäänsä koko Jumalan täyteyden, joka nyt asuu hänessä ruumiillisesti.

Luonnossamme – tässä vanhassa Aadamin luonnossa – asuvan synnin tuomio ei ole kadotustuomio, koska se toteutuu ruumiin sisällä. Tästä pelastuksesta Pietari sanoo: ”Vanhurskas pelastuu vaivoin.” 1. Piet. 4:18. On olemassa ruumiin kasvu, ruumiin pelastus ja ruumiin tuomio, jotta jokainen saisi sen mukaan, mitä hän ruumiissaan on tehnyt.

Kristuksen morsian haluaa tulla osalliseksi hänen pyhyydestään ja on laskenut kustannukset.

Jumala tekee kaiken kaksinkertaisesti. Hän antaa ulkoisen pelastuksen Jeesuksen Kristuksen kautta, ja hän antaa ulkoisen ja sisäisen pelastuksen saman henkilön kautta.

Kristuksen ristin viholliset kuitenkin vastustavat sisäistä pelastusta ja tyytyvät pahantekijän tavoin syntien anteeksisaamiseen.

Näin ei ole Kristuksen morsiamen laita. Hän haluaa tulla osalliseksi Kristuksen pyhyydestä ja on laskenut kustannukset. Morsian on liha hänen lihastaan, luu hänen luistaan. Hän on halukas jakamaan ilon sulhasensa kanssa, mutta ei vain sitä, hän on halukas kärsimään ja kuolemaan hänen kanssaan – ei vain lain kirouksesta, vaan Aadamin luonnosta ruumiissaan.

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran BCC:n «Skjulte Skatter» -lehdessä huhtikuussa 1914.

© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag | brunstad.org