Ketkä ovat Jumalan lapsia?
Olemme kutsutut olemaan Jumalan lapsia ja perimään yhdessä Kristuksen kanssa. Mutta miten tulemme kutsutuiksi tulemaan Jumalan lapsiksi?
”Katsokaa, millaista rakkautta Isä on meille osoittanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Siksi maailma ei tunne meitä, eihän se tunne häntäkään.” 1. Joh. 3:1.
Ihmisillä ei vanhan liiton aikana ollut sitä armoa, että heitä voitiin kutsua Jumalan lapsiksi. Heitä kutsuttiin silloin hänen omaisuuskansakseen (5. Moos. 26, 18:5; 29:13). He eivät kokeneet uudestisyntymää. Jeesuksen puhuessa uudestisyntymisestä Nikodemokselle se oli hänelle täysin vieras asia, vaikka hän oli Israelin opettaja.
Ketkä ovat Jumalan lapsia?
Jumalan lapset ovat syntyneet katoamattomasta siemenestä Jumalan sanan kautta (1. Piet. 1:23). ”Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että me olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä.” Jaak. 1:18.
Lue tästä, millaiseen elämään olemmekaan tulleet uudestisyntymän kautta: ”Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta.” 1. Joh. 3:9.
Jumalan sanahan on siemen, ja sen kautta synnymme uudesti. Se tapahtuu siten, että luovun omasta tahdostani ja mielipiteistäni ja alan uskoa Sanaan. Uskon kautta Sana sulautuu minuun (Hepr. 4:2). Tämä on uudestisyntyminen. Silloin Sanan ei tule väistyä mielipiteitteni ja tahtoni edessä, vaan Sana sulautuu uskon kautta minuun. Silloin en voi tehdä syntiä, koska Jumalan siemen pysyy minussa.
Synti on laittomuutta. Se on jotain, minkä tiedän olevan väärin (1. Joh. 3:4). Sitä ei Jumalasta syntynyt voi tehdä. Se, joka elää synnissä – siinä, minkä hän tietää olevan väärin – on Paholaisesta (1. Joh. 3:8).
Katso, kuinka suurta rakkautta Isä on osoittanut meille, että olemme Jumalan lapsia. Ajattele sitä suurta rakkautta, jota meille siinä osoitetaan. Tulevaisuutemme oli kuolema ja kadotus. Elämämme oli vain jatkuvaa synnin tekemistä ja murehtimista. Uudestisyntymän kautta meistä on tullut Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä. Jeesus haluaa, että siellä, missä hän on, myös me olemme, ikuisessa kirkkaudessa (2. Tim. 2:10). Ja elämä täällä maan päällä merkitsee meille sitä, että muutumme hänen Poikansa kuvan kaltaisiksi. Nyt kaikki yhdessä vaikuttaa parhaaksemme (Room. 8:28-29). Murehtimatta, ilman syntiä ja kuolemanpelkoa Jumalan lapset elävät ja käyvät uskon hyvää kilpailua, iloiten ikuisen kirkkauden toivosta. Emmekö yhtyisi siihen, mitä Johannes huutaa: Katso, miten suurta rakkautta Isä on osoittanut meitä kohtaan! Tämän sanoman Jumala on antanut meille julistettavaksi ihmisille.
”Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.” Room. 8:17.
Artikkeli on ensiksi julkaistu otsikolla "Guds barn" "Skjulte Skatter"- lehdessä kesäkuussa 1953.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag | ActiveChristianity
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.