Kastettu Pyhässä Hengessä ja tulessa

Johannes sanoo: "Minä kastan teidät vedessä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kantamaan hänen kenkiään. Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa." Matt. 3:11.

Pyhää Henkeä ja tulta ei voi erottaa toisistaan. Toinen ei voi olla läsnä, jos toinen on suljettu pois. Pyhä Henki tuo rauhan ja ilon, tuli kuluttaa itselleen elämistä, ja se kirvelee. Niin kuin tulella on asumuksensa Hengessä, samoin on Hengellä asumuksensa tulessa; sillä Jumala on henki, mutta hän on myös kuluttava tuli (Hepr. 12:29).

Kun ihminen on tullut kastetuksi Pyhässä Hengessä, tuli tekee itsensä tiettäväksi mitä pikimmin. Jos olemme tunteneet hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman, Kristuksen kärsimysten osallisuus seuraa välittömästi. Jumalan tahto on pyhityksemme, mutta se, joka haluaa tehdä Jumalan tahdon, saa pian tuntea kipua ja Kristuksen kärsimysten osallisuutta. Jumala ei mielisty ihmisiin, jotka vetäytyvät pois ja säästävät itseään. Kristuksen kuva tulee meissä esiin, kun olemme kuuliaisia Hengelle. Kristus itse uhrasi itsensä ikuisen Hengen kautta. Ikuisen liiton veren voimalla Jumala nosti lampaiden suuren paimenen, Herramme Jeesuksen – kuolleista (Hepr. 13:20).

Kristuksen ristin viholliset yrittävät säilyttää ylösnousemusvoiman samalla kun he hylkäävät Kristuksen kärsimysten osallisuuden. Juuri tässä he kuitenkin eksyvät. Henki ja tuli, voima ja kipu, kuuluvat tarkoin yhteen. Jumala ei koskaan salli näiden erottamista toisistaan. Vain tietämättömyys ja halu elää mukavasti lihan mukaan tekevät yrityksiä siihen suuntaan. Aina on käynyt selväksi, että sellaiset ihmiset eksyvät.

Pyhä Henki ja tuli: Armo ja totuus

Jos haluamme tehdä eron Hengen ja tulen välille, voimme sanoa, että Henki on armo ja tuli totuus. Armo peittää ja pitää kiinni, kunnes tuli on saanut tehdä tehtävänsä. Vanhurskaus tulee ensin esiin niillä alueilla, missä tuli on riehunut. Siellä tulee esiin uusi maaperä, missä vanhurskaus asuu. Armon tarkoitus ei ole peittää ja salata vaan säilyttää tulta varten. Jumalan viha ei asetu armoon, hänen palava vihansa vaatii, että tuli tekee tehtävänsä. Lainrikkoja voidaan armahtaa, mutta se, joka on kärsinyt rangaistuksensa, on maksanut rikkomuksestaan, ja hän on vanhurskas siinä asiassa ihmisten lakien mukaan. Juuri näin on myös hengen maailmassa.

Jumala vaatii meiltä hengellisiä uhreja Kristuksessa Jeesuksessa. Voimme välttyä niiltä, kun sanomme, että Kristus on uhrattu. ja siksi minun ei tarvitse tehdä sitä. Se on totta, mutta ei totta pyhitystä ajatellen. Pyhitys vaatii sen, että suostumme ja olemme kuuliaisia Jumalan tahdolle. Jos kärsimme hänen kanssaan, meidät myös kirkastetaan yhdessä hänen kanssaan. Jos emme kärsi hänen kanssaan, meitä ei kirkasteta hänen kanssaan. Risti on ase kädessämme. Se pitää oman elämämme ja lihan mieltymykset kurissa, eikä Saatana viihdy, kun meillä ei ole tätä ”säästä itseäsi”-henkeä. Maailma rakentaa lihaa kaikin tavoin, ja siksi kaikenlaiset pahat henget viihtyvät niin erinomaisesti sellaisissa ihmisissä ja heidän toiminnassaan.

Miten Jumala tulee tyydytetyksi

Risti karkottaa Saatanan. Jeesus voitti ristillä, ja me voitamme siellä hänen kanssaan. Ristin sanassa on voima, se yhdistää ja kokoaa. Seurakunta tulee yhdeksi siellä, missä sana rististä saa vaikuttaa, mutta siellä, missä antaudutaan suloisten tunteiden varaan, pahat henget viihtyvät.

Aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta – meistä. 1. Piet. 4:17. Jumala lähtee esiin kaikkein pyhimmästään tuomitakseen, ja hän alkaa pyhistä, meistä. Tuomio on täytetty Kristuksessa, ja täytetään pikku hiljaa itse kussakin, joka on kastettu Kristuksen Hengessä. Siten avautuvat tie, totuus ja elämä. Jumala on saanut Kristuksen Hengessä tyydytetyiksi kaikki palavat vaatimuksensa ihmistä kohtaan, siksi tämä Henki vaatii jokaisessa ihmisessä, että Jumalan tulee tyydytetyksi.