Kapea tie

”Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen!" Matt. 7:14.

Vaeltaminen kapealla tiellä, joka johtaa elämään

Ne, jotka eivät löydä kapeaa tietä, eivät löydä tietä elämään. Kaikki haluavat elämän, mutta sinne on tie, ja se meidän on kuljettava saadaksemme elämän. Mitä on elämä? "Katso, minä panen tänä päivänä sinun eteesi elämän ja hyvän, kuoleman ja pahan.” 5. Moos. 30:15 ja 19. Elämä on Kristuksen hyveet – Hengen hedelmät (Gal. 5:22). Kuolema on lihan teot – paheet.

Hengen hedelmillä ja Hengen lahjoilla on eroa. Kielillä puhuminen, selittäminen, parantamisen lahja jne. ovat lahjoja, jotka voi saada. Korinttilaisilta ei puuttunut mitään mistään armolahjasta (1. Kor. 1:5-7). Hengen hedelmiä emme kuitenkaan voi saada. Meidän on vaellettava Hengessä saadaksemme ne. Meidän on kuljettava kapealla tiellä, sillä Henki vastustaa lihaa. Seurataksemme Jeesusta kapealla tiellä meidän on joka päivä otettava ristimme ja kiellettävä itsemme. Tämän tien löytävät harvat.

”Älköön tapahtuko minun tahtoni vaan sinun”

Kukaan ei halua riidellä – aviopuolisot eivät halua, että heidän suhteensa kylmenee, mutta niin tapahtuu kuitenkin – he riitelevät. Miksi he tekevät sen, vaikka he eivät halua sitä? Siksi, etteivät he löydä tietä elämään. Kärsimättömyys, viha, pahuus, kateus jne. erottavat. Ne kuuluvat kuolemaan. Kärsivällisyys, hyvyys, anteliaisuus jne. kokoavat. Ne ovat elämää. Toinen osapuoli uskoo, että hänen on ojennettava toista – sanottava jotain, mikä voi muuttaa häntä – niin että toisesta tulisi sellainen, kuin hän haluaa, mutta se ei ole tie elämään. Tie elämään on itsensä kieltämistä. Silloin Henki saa oikeuden ja vallan lihaan. Se on Hengessä vaeltamista, niin ettemme toteuta lihan himoa (Gal. 5:16). Silloin syntyy hedelmää – tulemme osallisiksi elämästä – hyveistä, jotka yhdistävät. Niitä ei voida antaa meille. Pyhän Hengen voimme saada lahjaksi, mutta jotta voisimme kantaa Hengen hedelmiä, meidän on toteltava Henkeä ja vihattava omaa elämäämme lihan mukaan.

Tämä on se tie, jonka harvat löytävät! He eivät löydä sitä, koska he eivät näe itseään ja omaa turmeltuneisuuttaan. He ovat ainoastaan kiinnostuneita kaikesta siitä, mistä he eivät pidä toisissa! Sen myötä tulevat vaatimukset ja kuolema – pahuus. Itsekkyys on kaiken tämän takana.

Jeesus opetti meitä olemaan palvelijoita ja antamaan anteeksi: "Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun!"  Aviopuolisoiden elämä muuttuu jatkuvasti ihanammaksi, jos he kulkevat tätä tietä. Tätä tietä pitkin kulkevat uskovat tulevat yhdeksi, niin kuin Isä ja Poika ovat yhtä. Iankaikkinen elämä, joka oli Isän luona, kasvaa ja kehittyy, ja ilo lisääntyy (1. Joh. 1:2). Näin on kaikilla, jotka ovat löytäneet elämään johtavan kapean tien, ja kulkevat sitä pitkin. Ne, joilla ei ole näin, eivät kulje kapealla tiellä.

Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran BCC:n «Skjulte Skatter» -lehdessä helmikuussa 1967.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag