Jumalan valon meille antamat arvokkaat mahdollisuudet

Avoin olemus, oikeamielinen ja moitteeton vaellus. – Vaikka hyveiden runsaus on ilmeistä, ne ovat kuitenkin peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen.

Paavali suositteli itseään jokaisen ihmisen omalletunnolle, niin kuin se, joka oli hylännyt kaikki häpeälliset salatiet, ja joka ei vaeltanut kavaluudessa eikä väärentänyt Jumalan sanaa. Hänen evankeliuminsa oli kuitenkin peitossa. 2. Kor. 4:2-3.

Tämän maailman ruhtinas on sokaissut epäuskoisten mielen, niin että ahneus, turhamaisuus, kunnian tavoittelu, juopottelu, haureus, kateus, elatuksen murheet jne. sulkevat evankeliumin valon ulkopuolelle. Kaikki nämä synnit ovat ihmishengessä, ja jos ne saavat vallita, ne vetävät ihmisen mitä syvimpään pimeyteen ja kadotustuomioon. Jumalaton antaa ruumiinsa synnin aseeksi, kunnes kuolema ja turmelus tekevät hänestä lopun.

Me sitä vastoin, jotka Jumalan armosta olemme vastaanottaneet evankeliumin valon ja Pyhän Hengen, emme anna synnin hallita kuolevaisessa ruumiissamme, niin että tottelemme lihan himoja. Sen sijaan alistamme ruumiimme Jumalan voimassa ja voitamme lihan himot.

Laille oli mahdotonta voittaa lihan himoja, siksi Jumalan piti lähettää Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomita lihassa oleva synti. Jeesus valmisti siten uuden ja elävän tien esiripun, so. oman lihansa, kautta.

Kun Jumalan valo loistaa

Valo oli ennen ruumiin ulkopuolella ja tuomitsi syntiset teot; nyt se sitä vastoin on tunkeutunut ruumiiseen tuomitakseen synnin juuren ja alkulähteen. Valon kulkiessa ruumiin läpi se saa aikaan tuomion, jota ei saa sekoittaa kadotustuomioon.

Se antaa meille sen tähden mahdollisuuden nähdä oman huonoutemme ja tuomita itsemme. Siksi myös Pietari sanoo: ”Aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta – meistä.” 1. Piet. 4:17.

Mitä kirkkaampi valo, sitä suurempi tuomio. Kun valo tulee sydämeen, se tuomitsee sydämen ajatukset ja aikeet. Jos suostumme tuomioon, tulee se valo, joka sai aikaan tuomion, omaisuudeksemme ja elämäksemme.

Meitä koetellaan tällä tavalla, rakastammeko todella valoa ja totuutta. Sitä mukaa, kun hyväksymme Jumalan valon itsestämme, menetämme halun toimia Jumalaa vastaan. Voitamme lihan himot, ja synnin ruumis tulee vähä vähältä nujerretuksi tehden tilaa jumalalliselle luonnolle.

Miten autuas tie – täynnä kärsimyksiä, ristiä ja tuomiota lihalle, mutta täynnä riemua ja todellista iloa sisäiselle ihmiselle siinä yhteydessä, mikä meillä on Jumalan ja hänen lastensa kanssa valossa.

Kun Jumala on antanut meille Pyhän Henkensä ja voimansa, hänen tarkoituksensa on, että käytämme Henkeä opastajanamme ja voimaa voittaaksemme sisäisillä teillä, niin että Jumalan tuomio toimii meissä ja lisää meille tietoa alueilla, joilla ennen olimme pimeydessä. Mehän odotamme häntä myös hänen tuomioidensa teillä.

Valon lapset!

Tokihan lihalle koituu kärsimyksiä Jumalan valon tunkeutuessa siihen, mutta tie on tehty juuri tänne, jotta me kuolettaisimme ja nujertaisimme synnin ruumiin, josta kaikki synti ja pahuus johtuu.

Jos kestämme tämän kärsimyksen hänen kanssaan, tulemme myös kirkastetuiksi hänen kanssaan. Valosta ja viisaudesta tulee omaisuuttamme tällä tiellä – ja niiden avulla – jos kestämme – tulemme hallitsemaan hänen kanssaan ikuisesti. Ne hallitsevat jo tänä aikana, ja jos ihmiset vain antaisivat valon hallita itseään, tämä niin pimentynyt ymmärrys tulisi valaistuksi viisauteen ja yhteistyöhön Jumalan kanssa sielujen pelastukseksi ja pyhitykseksi.

”Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, että teistä tulisi valon lapsia."  Tämän sanottuaan Jeesus lähti pois ja kätkeytyi heiltä!” Joh. 12:36. Jos uskomme valoon sen loistaessa sydämeemme - vaikka se paljastaakin paljon tuomittavaa meissä - meistä tulee valon lapsia. Ajattele, valon lapsia, kuinka ihania lapsia! Mutta jollemme usko, Jeesus kätkeytyy meiltä pian, ja olemme jälleen pimeydessä.

Jumalan valonsäteet karkottavat pimeyteni, ja Jumalan Henki on tekevä eläväksi ihmishenkeni, sillä viimeisestä Aadamista on kirjoitettu, että hänestä on tullut eläväksi tekevä henki. Tällä tavalla saamme jumalallisen luonnon; syntinen luonto nujerretaan, ja uusi luonto kasvaa esiin.

Tämä on lyhennetty versio artikkelista ”Valon heijastumia ruumiissa”, joka julkaistiin ensimmäisen kerran «Skjulte Skatter» -lehdessä marraskuussa 1912.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag