Jumalan sana: Ehdotus paremmasta elämästä?

Viime viikonloppuna olin kristillisessä konferenssissa. Kuunnellessani Jumalan  sanaa, jota siellä puhuttiin, kiinnitin erityisesti huomiota seuraavaan sanaan:"Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa." Matt. 6:34.

Ajattelin tätä sanaa: "Älkää siis kantako huolta huomisesta." Niinpä, sitä voisi yrittää. Minun ei pidä olla huolissaan huomisesta. Yksinkertaista. Uskon sen onnistuvan hienosti.

Ehdotus vai käsky?

Hetkinen, mitä minä teenkään? Otanko Jumalan sanan ehdotuksena paremmasta elämästä? Sehän on totta, että Jumalan sana tekee elämästäni parempaa. Sen olen nähnyt kerta toisensa jälkeen elämässäni ja ympärilläni olevien ihmisten elämässä. Mutta Jumalan sana ei ole kirjoitettu ehdotuksen muodossa. Ei, ehdotukseen suhtaudutaan vakavasti vain kun se itselle sopii. Ehdotus voidaan hylätä tai ottaa vastaan. Mutta Jumalan sana on käsky itse Jumalalta. Ja niin, sen tarkoitus ja vaikutus on tehdä elämästäni parempaa, mutta se on kuitenkin käsky. Tämä tarkoittaa, että jos haluan olla kristitty, pidän Jumalan sanaa elämäni lakina. Suhtaudun siihen yhtä vakavasti kuin sen maan lakeihin, missä asun, kuten esimerkiksi: "älä tapa" ja "älä syyllisty tuhopolttoon". Nämä asiat ovat päivänselviä. Jumalan sana on myös laki, jonka tulee olla yhtä selvä ja tarkoitus on, että sitä totellaan.

"Kunnioita isääsi ja äitiäsi." 2. Moos. 20:12; Ef. 6:2. Tämä on mielestäni vähän vanhanaikaista. Voin ymmärtää, että ennen oli niin, mutta nykyään se ei vain ole niin suosittua. Mutta niin ei ole kirjoitettu tässä raamatunkohdassa. Jumalan sana ei sano: "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jos se on suosittua ja "in". Päinvastoin, Jumalan sana on luja ja horjumaton. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi." Ei mitään muttia. Minulla tulee olla nämä lait mielessäni joka päivä; ne eivät ole jotain sellaista, mitä käytän omaksi edukseni, kun minulle sopii.

Kristuksen mieli

Miten sitten on tämän jakeen kohdalla: "Älkää mistään murehtiko"?  Fil. 4:6. Kuinka huomioin tämän jakeen? Ollakseni rehellinen, ajatten helposti: "Olisi mukavaa, jos en murehtisi mistään. Voin kuvitella, että tämä ehdotus auttaisi joitakin ihmisiä, ja heidän olisi helppo noudattaa sitä. Tiedät, ketä tarkoitan, sellaisia, joilla on elämä hallussaan. Sellaisia, joilla on hieno pikkuperhe, kukoistava ura, jne. jne." Jae on kuitenkin tarkoitettu juuri minulle! Minulle, joka yritän löytää suunnan elämälleni ja luonnostaan murehdin pienimmistäkin asioista. Ja se ei ole vain ehdotus; Paavali tarkoitti todella, että Jumalan tahto on, että en koskaan enää murehdi mistään!

Mutta kuinka ylipäätään voin totella tätä käskyä? Minä vain synnyin tällaiseksi. Synnyin murehtivaksi ihmiseksi. Anna, kun kerron sinulle, että ylipäätään ei ole tarkoitus, että päädyn juuri sellaiseksi, millaiseksi synnyin. Ei, tulen päättämään elämäni täysin erilaisena kuin aloitin. Jumalalla on suunnitelma muuttaa jokainen meistä aivan erilaiseksi ihmiseksi, kuin mitä olimme syntyessämme. Hän haluaa tehdä meistä jumalallisia.(2. Piet. 1:4). Jumalan haluama muutos tapahtuu vain olemalla tottelevainen käskyjä kohtaan, jotka on kirjoitettu hänen sanassaan.

Kiusauksia huolestumiseen tai murehtimiseen nousee tietysti edelleen, kunnes olen täysin vapaa kaikesta luonnossani olevasta murehtimisesta. Mutta 1. Piet 4:1:ssä meitä kehotetaan aseistautumaan samalla mielellä, joka Kristuksella oli. Kristuksen mielellä, joka ei kertaakaa tehnyt syntiä. Tämä tarkoittaa, että minun täytyy aseistautua jakeella "Älkää mistään murehtiko", kun tulen kiusatuksi murehtimaan. Tulen siis kiusatuksi murehtimaan; toisin sanoen, silloin päähäni nousee murehtiva ajatus. Ehkä se on jotain, mikä on vaivannut minua jo jonkin aikaa: "Minkä uran valitsisin? Kaikilla ystävilläni on jo ura, kun minä taas raadan työssä, missä ei ole mitään tulevaisuutta." Mutta kun olen aseistautunut Kristuksen mielellä, käytän jaetta: "Älkää mistään murehtiko!" aseena kiusausta vastaan. Ja rukoilen Jumalaa, että hän antaisi minulle voimaa voittoon, ja että hän auttaisi minua löytämään tien, jonka hän on suunnitellut elämälleni, niin että siinä on lepo ja rauha.

Vapaa murehtimisesta – vapaa synnistä

Näiden ajatusten ei tule vaivata minua enää; minun ei tarvitse murehtia sitä. Ja sitten ajan nämä ajatukset pois sydämestäni. Siten Jumalan sanaa tulee käyttää! Minua käsketään olla murehtimatta. Se tarkoittaa, että jos tulen kiusatuksi murehtiviin ajatuksiin, ja annan niiden edelleen vaivata minua ja elää ja asua sydämessäni, silloin se on todellakin syntiä. Silloin olen tottelematon ja tottelemattomuus on syntiä. Niin yksinkertaista se on.

Niin, se on todellakin niin yksinkertaista. Jumalan sana on nyt lakini, ei vain ehdotus, jota voin tarkkailla, hylätä ja unohtaa. Ei, se on laki, joka minulla on oltava kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Ja se ei ole raskauttava laki. Olemalla kuuliainen vapaudun synnistä, ja elämäni tulee paremmaksi ja tulen kykenevämmäksi siunaamaan niitä, jotka ovat ympärilläni.