Jumalan ajatukset – rauha, toivo ja tulevaisuus

Kaikki Jumalan ajatukset tähtäävät siihen, että hän voisi antaa meille rauhan, toivon ja tulevaisuuden.

Kirjoittanut Øyvind Johnsen
Jumalan ajatukset – rauha, toivo ja tulevaisuus

«Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tuelvaisuuden ja toivon.» Jer. 29:11. Jumalan ajatukset meitä kohtaan ovat pelkästään positiivisia. Kaikki Jumalan ajatukset meistä ihmisistä tähtäävät siihen, että hän voisi antaa meille rauhan, toivon ja tulevaisuuden.Guds tanker om oss mennesker er utelukkende positive. Alle Guds tanker om oss mennesker går ut på å gi oss fred, håp og fremtid.

Når vi tenker på Guds handlinger i frelseshistorien, ser vi at grunntanken om fred, håp og fremtid  går igjen. Hvert eneste av de ti bud Gud gav ved Moses er gitt kun med den hensikt å gi mennesket fred, håp og fremtid. Noen av løftene knyttet til budene vitner også klart om en fremtidKun ajattelemme Jumalan toimintaa pelastushistoriassa, näemme, että perusajatus rauhasta, toivosta ja tulevaisuudesta toistuu. Jokainen kymmenestä käskystä, jotka Jumala antoi Mooseksen kautta, on annettu pelkästään siinä tarkoituksessa, että ihmiset saisivat rauhan, toivon ja tulevaisuuden. Jotkut lupaukset liittyvät käskyihin ja se todistaa myös selvästi tulevaisuudesta. «Kunnioita isääsi ja äitiäsi – tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus – ettämenestyisit ja kaua eläisit maan pääll:.» Ef. 6,2-3. Ryöstely, murhat ja uskottomuus jotavat levottomuuteen, toivottopmuuten ja huonoihin tulevaisuudennäkymiin.  Ran, mord og utroskap fører til uro, håpløshet og dårlige fremtidsutsikter! «Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niin kuin virta ja sinun vanhurskautesi kuin meren aallotÅ, bare du ville akte på mine bud! Da skulle din fred bli som floden, og din rettferdighet som havets bølger», sanoo profeetta Jesaja  Jes. 48:18:ssa.

Jumalan positiiviset ajatukset johtavat toimintaan

Gud ledet Israels folk inn i mange trengsler og prøvelser på sin ferd fra Egypt til løftets land, ikke for å plage dem, ikke fordi han hadde tanker til ulykke, menJumala johdatti Israelin kansan moniin ahdistuksiin ja koetuksiin matkalla Egyptistä luvattuun maahan, ei vaivatakseen heitä, ei siksi, että hänellä olisi ollut tuhon ajatukset, vaan  «nöyryyttääksensä ja koetellaksensa sinua ja lopuksi sinulle hyvää tehdäksensä». 5. Moos. 8: 16.Jumala ei pystynyt tekemään hyvää Israelin kansalle ennen kuin hän näki, että se mikä heidän sydämessään asui, oli vilpitön halu pitää hänen lakinsa. Jae 2. Jumalallla on taloudenhoito jokaisen ihmisen kohdalla, jokaisen kansakunnan ja kansan kohdalla. Näemme maailmanhistoriasta, että sodat ja katastrofit ovat johtaneet ihmisiä Jumalan puoleen, pelastukseen, rauhaan ja sovitukseen. Gud var ikke i stand til å gjøre vel mot Israels folk før han så at det som bodde i deres hjerte var en oppriktig vilje til å holde hans bud. Vers 2. Gud har en husholdning med hvert eneste menneske, med hver nasjon og hvert folk. Vi ser av verdenshistorien at krig og katastrofer har vært med å drive menneskene til Gud, til frelse, fred og forsoning. «Kurjan (norj. onnettoman) hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella», Job 36: 15.

Det var dette englene sang for hyrdene ute på Betlehemsmarken: «Fred på jorden, og i mennesker hans velbehag». Når Jesus gikk omkring og gjorde vel, helbredet syke og hjalp mennesker i nød, var det for å gi menneskene fred, håp og fremtid. Guds positive tanker fører til handlinger. Forsoningstanken, også en av Guds positive tanker, førte til at Gud sendte sin Sønn til jorden, og til at Jesus gav sitt liv i vårt sted, en handling som kan gi menneskeheten enorme utviklingsmuligheter og et evighetsperspektiv i sin hverdag her på jorden!

Ved hver dag å ta vårt kors opp, vil Guds positive tanker om oss bli realisert i våre liv

Det største ved Jesu frelsesverk er likevel åpningen av en ny og levende vei, slik at det er blitt mulig for oss mennesker i kjød og blod å beseire hatet og ufreden, å overvinne det i vår natur som skaper ufred. Om jøde og hedning skriver Paulus for eksempel i Efes. 2,14-17: «For han (Jesus) er vår fred, han som gjorde de to til ett og brøt ned det gjerdet som skilte dem, fiendskapet,  – – og i ett legeme forlike dem begge med Gud ved korset, for der drepte han fiendskapet.»  Ved hver dag å ta vårt kors opp, det korset hvor fiendskapet i kjødet blir drept, vil Guds positive tanker om oss bli realisert i våre liv – fred, håp og fremtid. Guds tanker om oss blir til våre tanker om våre medmennesker – vi unner dem det aller beste for tid og evighet!
«Akt på den ulastelige og se på den oppriktige! For fredens mann har en fremtid.» Salme 37,37.

Lataa ilmaiseksi e-kirja

Armo Jeesuksessa Kristuksessa

Kirjoittanut Sigurd Bratlie

«Kun ihmiset ajattelevat armoa, niin silloin mieleen tulee lähinnä syntien anteeksianto. Koska me kaikki olemme tehneet syntiä, niin me tarvitsemme armoa.» Näin Sigurd Bratlie aloittaa tämän vihkosen armosta. Mutta hän jatkaa kuvailemalla yksityiskohtaisesti sitä, että armo Jeesuksessa Kristuksessa tarkoittaa paljon enemmän kuin vain anteeksiantoa. Se tarkoittaa myös totuutta ja apua. Armo opettaa meitä, ettemme tekisi syntiä, niin että voimme olla täysin vapaita elämään voittoisaa elämää, joka johtaa täydellisyyteen.