Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tunnistaakseen toistetut käynnit ja mieltymykset, tarjotakseen sosiaalisen median toimintoja ja analysoidakseen liikennettä. Klikkaamalla "Hyväksyn" tai käyttäessäsi verkkosivustoamme hyväksyt evästeiden käytön.
Jokainen kiusaus on räätälöity mahdollisuus kannanottoon

Jokainen kiusaus on räätälöity mahdollisuus kannanottoon

Miten käytän nämä mahdollisuudet hyväkseni?

5 Minuuttia ·

Varttuessani minulla oli kaikki mahdollisuudet elää kristillistä elämää. Kuulin usein synnin voittamisesta, ja siitä, ettei minun tarvitse olla lihastani nousevien himojen orja. Sen sijaan tuhlasin kuitenkin suurimman osan nuoruuttani.

En ollut valvova taivaallisen kutsuni suhteen, koska luotin itseeni ja omaan ymmärrykseeni siitä, mikä on oikein ja väärin. Etupäässä tämä auttoi minua, niin että vältyin tekemästä paljon virheitä, mutta en edistynyt lainkaan sisäisessä taistelussani –  salatussa elämässäni – minussa asuvia himoja ja haluja vastaan. Minulla ei ollut ehdottomasti mitään valtaa näihin asioihin. Kiusauksista tuli minulle itse asiassa pelottavia, sillä ne hallitsivat minua niin paljon. Tunsin, että minussa asuva synti oli liian vahva voittaakseni sen – ettei minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa periksi. Tämä oli niin voimakasta, että tunsin itseni jopa fyysisesti pahoinvoivaksi niinä kertoina, kun yritin vastustaa kiusauksiani.

Kun ajattelen sitä nyt jälkeenpäin, tiedän, että ainoastaan Jumalan armosta en vajonnut tyhjyyden ja kurjuuden maailmaan, jonne tieni ehdottomasti oli kulkeutumassa.

Pidä tarkemmin kiinni siitä, mitä olemme kuulleet

”Sen tähden meidän tulee yhä tarkemmin pitää kiinni siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain joutuisi virran viemiksi.” Hepr. 2:1. Tämä oli totisinta totta elämässäni. En ollut välittänyt ”pitää tarkemmin kiinni”. Vaikka vastaus siihen, kuinka voisin vapautua minussa asuvasta synnistä, oli aivan nenäni edessä, olin välinpitämätön, ja tyytyväinen itseeni.

Tulos oli se, että ajauduin nopeasti pois siitä elämästä, jota minun olisi pitänyt elää. Oli aikoja, jolloin ihmettelin, miksi Jumalan sana ei koskaan ollut minulle selvää ja elävää, mutta sydämessäni tiesin myös, etten ollut koskaan kunnolla tunnustanut totuutta itsestäni – että olin synnin orja.

Usko tulee koetelluksi

Suuri käännekohta oli se, kun lopulta aloin ymmärtää, että jokainen kiusaus on mahdollisuuteni nähdä ja tappaa oma syntini. Oivalsin sanat Jaak. 1: 2-3:ssa juuri silloin, kun tarvitsin niitä: ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin koetuksiin. Tehän tiedätte, että teidän uskonne kestävyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.”

Nämä sanat saivat aikaan sen, että aloin ymmärtää, ettei kiusauksilla tarvitse olla valtaa minuun. Sen sijaan jokainen kiusaus on räätälöity mahdollisuus, jossa voin nähdä lihani juuri sellaisena, kuin se on ja kieltää lihastani nousevat ajatukset. Kun teen aina näin, revin syntiä juurineen, niin että yhtenä päivänä voin olla täysin vapaa siitä.

Tämän maailman petos himoineen ja haluineen alkoi tulla minulle yhä selvemmäksi. Aloin ymmärtää, ettei lyhytaikainen synnin nautinto, mikä aina oli tuntunut niin houkuttelevalta ja puoleensavetävältä, ollut minkään arvoista. Aloin ymmärtää, että asiat, joihin kiusaukset minua ajoivat, olivat täysin tyhjänpäiväisiä.

Vapaudu ”minusta” ja ”minun”

Vaikka ajattelin asioita uudella tavalla, kesti kauan, ennen kuin aloin ymmärtää, että ”minä” oli edelleen ongelma elämässäni: minun mielipiteeni, minun toiveeni. Minun oli edelleen raivattava pois ylpeyttä, itsepäisyyttä ja riippuvuutta omaan järkeeni, joka oli tarrautununeena uskomattoman syvälle elämääni. Yritin voittaa synnin omassa voimassani tekemällä sen, minkä uskoin olevan paras tapa tai minkä tunsin olevan oikein. Mutta sen sijaan tein väärin yhä uudestaan, uudestaan ja uudestaan.

Kun lopulta päädyin siihen, että aloin tunnustaa, että voittaminen oli mahdotonta omassa voimassani, sain ilmestyksen siitä, että minun oli luotettava Jumalaan kaikissa tilanteissa, eikä vain silloin, kun se sopi minulle. Tiesin, että Jumalalla oli paikka elämässäni, ja olin tuntenut murhetta tehtyäni syntiä, mutta en ollut ryhtynyt kunnon taisteluun etukäteen. Se ei ikään kuin ollut sopinut – valmistautuminen arkisiin tilanteisiin, jotka tiesin kohtaavani, ei ollut minun ensisijainen tehtäväni. Tästä johtui, että tulin kiusausten yllättämäksi.

Aktiivinen uskonelämä

Tultuani koetelluksi yhä uudestaan olen oppinut arvostamaan Jumalan sanan käyttämistä aseena – jolla on enemmän valtaa kuin omilla ajatuksillani ja ymmärrykselläni koskaan voisi olla. Voin löytää voimaa, kun avaan Raamatun, kuten esim. 1. Kor. 10:13: ”Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus. Jumala on uskollinen. Hän ei salli teitä kiusattavan enempää kuin kestätte, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” Vaikka minua vaivaisi yötä päivää kiusausten virta, en koskaan tule kiusatuksi yli voimieni. Tämän lupauksen olen saanut!

Kun olen uskollinen Jumalalle ja valvon, hän pitää minut valveilla, kun kiusaukset alkavat nostaa päätään minussa. Kristityn elämän on oltava aktiivista eikä passiivista. Ei auta olla yllättynyt, kun Paholainen ilmaantuu ärjyvänä leijonana arjessani – tiedän että hän tulee, ja minun tehtäväni on olla valmiina.

Tuhlasin monta vuotta, ennen kuin tein sen päätöksen, että haluan päästä vapaaksi minussa asuvasta synnistä. Mutta kun Saatana tulee muistuttamaan minua menneisyydestäni, voin kertoa hänelle hänen tulevaisuudestaan. Jokainen tuleva kiusaus on mahdollisuus kannan ottamiseen; mahdollisuus sen näyttämiseen, kummalla puolella taistelen. Jos kuljen eteenpäin joka päivä ja aseistaudun Jumalan sanalla olosuhteisiin, joita kohtaan, tiedän, että elämässäni voi tapahtua uskomaton muutos.

Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.