Jeesus voi parantaa minun kurjuuteni

Kristitylle ei ole epätavallista kuulla sana "kurja". Me olemme kaikki syntisiä. Kukaan meistä ei pysty saavuttamaan Jumalan alkuperäistä suunnitelmaa kohdallamme. Me olemme kaukana täydellisestä. Epätäydellisiä. Riittämättömiä. Mutta pitääkö tilanteen kohdallamme olla näin?

Paavali kirjoittaa Room. 3:23;ssa: "Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla". On totta, että me epäonnistumme. Sanonta, että olemme epätäydellisiä, on totta. Mutta totuus on paljon enemmän kuin vain tämä.

Minulle ei ole vaikeaa nähdä, että synnyin syntiin. Elämän monet tilanteet saavat synnin esiin minussa tavalla ja toisella, ja ennemmin tai myöhemmin kohtaan totuuden: En pysty siihen. Olen konkurssissa.

Mutta monet ihmiset jäävät tähän. On helppoa tulla tyytyväiseksi konkurssiin.

On lohduttavaa tunnustaa, että väistämättä epäonnistun. Se tarkoittaa, että minun ei tarvitse yrittää, ei ainakaan kovin kovasti. Mikään, mitä teen, ei voi pelastaa minua, eikö totta? Ja kun saan anteeksi, niin Jumala ei edes näe syntejäni. Kurjuus ja riittämättömyys kuuluvat asiaan siihen asti, että tulen taivaaseen.

Nämä ajatukset eivät usein ole tietoisia. Mutta ne ovat olemassa. Ja ne ovat valhetta.

Suuri lääkäri.

JJeesusta kutsutaan suureksi lääkäriksi. "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä." Mark. 2:17. On hyvä hyväksyä se tosiasia, että olen oikeastaan särkynyt ihminen. Mutta mitä muuta lääkäri tekee kuin parantaa ihmisiä? Niin, olen heikko ja kurja, mutta ei ole tarkoitus, että se jää tähän! Synnyin tähän maailmaan synnin kanssa, mutta ei ole tarkoitus, että jatkan synnin tekemistä.

«Mene, äläkä enää syntiä tee!» Joh. 8:11. Suurella lääkärillä on valta parantaa minut synnistäni. Minun ei tarvitse olla sairas. Minun ei tarvitse olla kurja. Minun ei tarvitse tehdä syntiä. Hänellä on valta parantaa sisälläni oleva synti. Repiä sairaus juurineen. Tehdä minut paremmaksi.

Se vaatii, että kuljen tietä, jonka hän on viitoittanut. "Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta." Kol. 3:5. Kun kiusaukset kaikkiin näihin asioihin nousevat minussa, niin kieltäydyn olemasta samaa mieltä niiden kanssa. Haluan kieltää niiden vallan elämässäni. En ole näiden asioiden orja. Olen kuuliainen Jeesukselle (Room. 6:12)! Minä kuoletan ne.

Uusi luomus

Ihmiskunta on käyttänyt paljon aikaa sairastamiseen. Tämä ei ole mikään ihmekuuri, joka tekisi minusta täydellisen henkilön yhdessä päivässä. Se on ennemminkin elämänmittainen ohjelma, joka vaatii tarkkaa kuuliaisuutta, jotta se parantaisi minut kunnolla.

Minun ei tarvitse olla sama henkilö tänään kuin olin eilen.

«Mutta me jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaiseksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.» 2. Kor. 3:18.

Niin, vaikka en saakaan osaa Jumalallisesta täyteydestä huomenna, minun ei tarvitse kuitenkaan olla riittämätön. Juuri nyt, tänään, voin tulla vähän enemmän Jumalan kuvaksi. Minun ei tarvitse olla sama henkilö tänään kuin olin eilen. Kärsimättömyys, ylpeys ja murehtiminen , joita näin itsessäni eilen, ovat kuolleet. Kieltämällä syntiset ajatukset, jotka tulevat esille, kuoletan ne.

Ja ehkä niitä tulee huomenna lisää, mutta Jeesus haluaa auttaa minua kuolettamaan myös ne. Mikään, mikä nousee esille syntisestä lihastani, ei saa lupaa elää. Tämä on lääkärin määräys. Minä teen sen, mitä pitää, jotta paranen!

«Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaaahan.» Jes. 43:19.  Jumala on luoja. Hän voi tehdä minusta, joka olen aivan hajalla, jotain aivan uutta. Tämä ei ole vain päänsärkytabletteja ja laastaria. Uusi henkilö tulee esille minussa. Ei kiillotettu versio vanhasta syntisestä minästä, vaan aivan uusi luomus. Jeesuksen elämä loistaaa minusta esiin. (Gal. 2:20)

Ajattele Pietaria. Hän, joka ei voinut tunnustaa palvelijattarelle tuntevansa Jeesusta, oli myös heikko ja kurja. (Luuk. 22:56-57). Mutta kiitos suuren lääkärin, Pietari oppi kuolettamaan sen aineksen. Hän parani heikkoudestaan. Hän pystyi nousemaan kokonaisen kansanjoukon eteen ja julistamaan Jumalan sanaa. (Ap.t. 2:14). Tämä ei ole sama Pietari, joka oli peloissaan sen puolesta, mitä palvelijatar ajattelisi.

(2. Tim. 4,8) Sen myöntäminen, että olen kelpaamaton tällaisena, on askel eteenpäin. Mutta meillä on tie kuljettavana! En lopeta taistelua ennen kuin olen parempi. En lopeta ennen kuin olen ilman syntiä. En lopeta ennen kuin voin sanoa niin kuin Paavali: "Olen juoksun päättänyt!" Minä tulen myös siihen hetkeen, jolloin olen valmis. Silloin ei ole enää syntiä! Silloin minusta on tullut uusi luomus ja voin ottaa vastaan vanhurskauden seppeleen! (2. Tim. 4:8)

Minä haluan myös parantua.

Etkö sinäkin?