Heitä kaikki murheet Jumalalle
Murehtiminen on puhdasta epäuskoa. Murehtimalla teen Jumalasta pienen, ja itsestäni suuren. Oikeastaan teen Jumalasta samalla valehtelijan.
Murehtiminen on puhdasta epäuskoa. Murehtimalla teen Jumalasta pienen, ja itsestäni suuren. Oikeastaan teen Jumalasta samalla valehtelijan.
Opetuslapsille on kirjoitettu lupaus: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” Matt. 6:33. Samassa yhteydessä lukee, että Taivaallinen isämme tietää että tarvitsemme kaikkea tätäkin. Hän tietää sen, hän ei ole tyhmä. Teemme epäuskossamme Jumalasta sokean, tyhmän ja kykenemättömän. Taivaallinen isämme ei kuitenkaan ole sokea, eikä dementoitunutkaan. Hän seuraa meitä tarkasti, hiuksemmekin hän on laskenut. Voit olla aivan turvallisin mielin: hän on laskenut kruunusi ja eurosi. Hän tietää tarkalleen kuinka paljon tarvitset huomenna, ylihuomenna ja tulevana kymmenenä vuotena. Jumala pystyy kaikkeen, hän tietää kaiken.
Yhteys Kaikkivaltiaan kanssa
Kuinka on siis meidän laitamme? Jeesus sanoo: ”Jos siis näinkään vähäinen asia ei ole teidän vallassanne, mitä te muusta huolehditte?” Luuk. 12:26. Toisin sanoen kaikki on hänen vallassaan, vähäisinkään asia ei ole meidän vallassamme. Tätä totuutta vasten katsottuna olisi kohtuullista olla kuuliainen sanaa kohtaan: ”Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen” 1. Piet. 5:7. Sen tehdäksemme meillä on oltava yhteys häneen. Oikeastaan vain opetuslapsilla voi olla sellainen yhteys, sellaisilla jotka ovat elävässä toivossa uudestisyntyneitä. Jos olen maailmassa ilman Jumalaa ja toivoa, ei kaikkien murheiden heittäminen hänen päälleen olekaan niin helppoa. Silloin alan murehtia, ja hyvällä syyllä.
Vain uskomalla sanaan tämä murheiden vuori voi irrota ja heittäytyä meren syvyyksiin. Kuinka paljon minulle jää murhetta, jos olen saanut uskon jakeeseen Room. 8:28? ”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.” Kaikki murheiden varjot häviävät, ja pelastuksen aurinko nousee parantaen kaiken siipiensä alla. Huoli tekee meistä vanhoja ennen aikojaan, se on syy vatsahaavoihin ja sydänsuruihin, väsymykseen ja levottomuuteen naurettavan pienistä asioista.
Uusia, rakentavia ajatuksia
Kehotus kuuluu: "Älkää mistään murehtiko." Fil. 4:6 Tavallisesti murehdimme melkein kaikesta. Murehtiminen on polttava sairaus, käärme joka kietoutuu ajatuselämään ja tukahduttaa elämän Jumalassa. Ajatukset kulkevat tummissa labyrinteissa – samat, tappavat ajatukset toistuvat.
Taivas avautuu, kun heitän Herralle kaiken sen, mikä painaa! Ilmestyskirjassa sanotaan: Sitten näin tämän: taivaan ovi oli auki, ja kuului sama ääni, (…) Se sanoi minulle: "Nouse tänne!” Ilm. 4:1. Siellä oli valoisaa, uusia rakentavia ajatuksia, kiitollisia ajatuksia, jotka olivat olleet siellä jo ennen maailman perustamista. Nyt ne tulivat alas sydämeen ja mieleen ja valaisivat katseen. ”Teidän Jumalanne tulee!” Jes. 40:9. Jos näen Jumalan, tulen itse pieneksi ja omat ongelmanikin tulevat naurettavan pieneksi. Murehtiminen vei ennen energiani ja toimintahaluni, nyt energia on suunnattu niin, että haluan ryhtyä työhön ja palvella. En enää rasita itseäni omilla ajatuksillani. Murehtimisen taakka murskautuu omassa elämässäni tehdäkseni muista vapaita ja lohduttaakseni kärsivää sielua. "Pimeyteesi koittaa valo ja yön varjo muuttuu keskipäivän kirkkaudeksi." (Jes. 58:10).
Samassa luvussa on kehotus: Anna nälkäiselle omastasi. Siinä on voimakas isku murehtimista vastaan. Jumala huomaa sen ja palkitsee sinut.
Jumalalle kaikki on mahdollista
Harjoittakaamme jumalanpelkoa, harjoitelkaamme kaikkien murheiden heittämistä hänen päälleen. Sen täytyy olla ehdottomasti yksi hyödyllisimmistä olemassaolevista ”hengellisistä urheilulajeista”.
Jumalan ollessa niin hyvä, että hän heittää kaikki syntimme unohduksen mereen, tulisi meidän käyttää hyväksemme tätä uskomattoman hienoa tarjousta: Heittää kaikki murheemme hänen päälleen. Hän voi tehdä sellaista, mikä on meille täysin mahdotonta!
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.