Avioliitto Jumalan sanan valossa

Jumala on luonut kaikki ihmiset kyvyllä menestyä ja nauttia elämästä, olivatpa he naimisissa tai naimattomia! Mutta meille, jotka olemme naimisissa, eikö juuri mahdollisuus onnelliseen elämään yhdessä olekin meille motiivi naimisiin menolle ja luvata rakastaa ja hoivata toisimme "kunnes kuolema meidät erottaa"?

Kristittyinä ymmärrämme samalla, että jotta avioliitto onnistuisi ja todella olisi onnellinen liitto, on viisasta katsoa Raamatusta joitain totuuksia ja tärkeitä suuntaviivoja, jotka auttavat meitä tällä tiellä.

Onnellinen suhde

On selvää, että Jumalan tarkoitus oli alusta asti, että aviosuhde olisi siunattu, mielekäs ja onnellinen. Ensin hän loi miehen kuvakseen, ja miehellä oli kyky rakastaa, kommunikoida ja luoda, ja Jumala asetti hänet kauniiseen puutarhaan, missä kaikki puhtaan inhimissydämen toiveet voisivat täyttyä. Mutta Jumalan ihmeellinen luomistyö ei ollut täydellinen ennenkuin hän loi naisen. "Herra, Jumala sanoi: ‘Ihmisen ei ole hyvä olla yksinään. Minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.'" 1. Moos. 2:18. Apu, kumppani, kaltainen, joku, jonka kanssa jakaa syvimpiä ajatuksiaan ja jolle maksaa takaisin hänen pyyteetöntä rakkauttaan! Kun Jumala johti naisen Aadamin luo, Aadamin ilo oli täydellinen ja hän sanoi: "Tämä on nyt luu minun luustani ja liha minun lihastani." 1. Moos. 2:23.

Tämän lausuman jälkeen luemme: "Siksi mies jättäköön isänsä ja äitinsä ja yhtyköön vaimoonsa, ja heistä tulee yksi liha." 1. Moos. 2:24. Jeesus itse ottaa uudelleen esiin tämän jakeen Matt. 19:5:ssä ja lisää: "Niinpä he eivät enää ole kaksi vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Matt. 19:6. Apostoli Paavali viittaa jälleen samaan jakeeseen ja selittää, että aviosuhde on kuva "suuresta salaisuudesta", Kristus ja seurakunta. (Ef. 5:32)

Ihmeellinen vastalääke valtavan todelliseen ongelmaan

Emme voi ohittaa sitä, että Jumala näkee avioliiton pyhänä ja korkeasti korotettuna suhteena! Se oli hänen ajatuksensa alusta lähtien. Alusta lähtien hän antoi ihmisille lakeja, jotka takasivat heidän onnensa niin pitkään kun he pitivät hänen lakinsa. Valitettavasti tottelemattomuuden teko muutti tämän kaiken, ja synti tuli Jumalan hyvään luomakuntaan. Jos olemme rehellisiä, myönnämme, että edelleen synti tuhoaa suhteen, se saa harmonian avioliitossa häiriintymään, ja se on syy siihen, että rakkaus kylmenee.

Useimmat ihmiset tunnustavat, että olemme syntyneet itsekkäinä, itsekeskeisinä luomuksina, joilla on valtava kapasiteetti huolehtia itsestämme ja omasta nautinnostamme. Tämä on huono ohje onnelliseen avioliittoon. Jeesus tarjoaa ihmeellistä vastalääkettä tähän sairauteen Luuk. 9:23:ssa: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua." 

Ei vain kaksi sydäntä vaan kaksi tahtoa

Jotta ymmärtäisimme tämän paremmin, meidän tulee ymmärtää, mitä tarkoittaa "itsensä kieltäminen" ja "ristinsä ottaminen". Voimme yksinkertaisesti kieltää itseltämme asioita. Jos jotkut esimerkiksi haluavat pudottaa painoaan, voivat he kieltää itseltään makeisten ja epäterveellisten herkkujen nauttimisen. Mutta se, mistä Jeesus puhuu, on selvästi paljon syvempää kuin tämä.

"Itsensä kieltäminen" liittyy omaan tahtoomme, toiveisiimme ja vaatimuksiin, jotka nousevat itsekeskeisestä ihmisluonnostamme. Syntiinlankeemuksen seurauksena oma tahtomme on lähes aina vastoin Jumalan tahtoa. Avioliitossa huomaamme pian, ettei ainoastaan kaksi sydäntä ole tullut yhteen vaan myös kaksi erilaista persoonallisuutta, joilla molemmilla on oma tahto!

Myös Jeesuksella oli inhimillinen tahto, mutta hän sanoi: "Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun." Luuk. 22:42. Jeesus kielsi oman tahtonsa tehdäkseen Jumalan tahdon. Hebr. 10:9:ssä hän sanoo: "Katso, minä olen tullut tekemään sinun tahtosi." Jeesus tuli tekemään Jumalan tahdon ihmisruumiissaan, ja se maksoi hänelle hänen oman tahtonsa. Hän oli esimerkki kaikessa, niin että me voimme myös kieltää oman tahtomme ja tehdä sen sijaan Jumalan tahdon. Tämä saa aikaan onnellisen suhteen ja jatkuvasti paranevan avioliiton.

Jeesus kuoli ristillä sovittaakseen syntimme. Mutta elämänsä aikana hän otti ristinsä, joka tarkoittaa, että synti, jota hän kantoi ihmisluonnossaan, ei saanut lupaa elää. Tätä Paavali kutsuu "Jeesuksen kuolemaksi" 2. Kor. 4:10:ssä. Jeesus kutsuu meitä seuraamaan häntä tällä tiellä, missä synti voidaan voittaa Pyhän Hengen voimalla. Jos otamme vastaan hänen kutsunsa ja seuraamme hänen jalanjäljissään, tulee hänen elämänsä myös ilmestymään ruumiissamme, ja se tulee jatkuvasti suuremmaksi hyödyksi ja siunaukseksi niille, jotka ovat ympärillämme, myös aviopuolisollemme!

Voimme rikastuttaa toistemme elämää!

On valtavan hyvä uutinen, että Jumala ei ole muuttanut mieltään avioliiton suhteen, vaikka synti tuli maailmaan ensimmäisen parin myötä! Hän toivoo sydämestään, että se onnistuisi meille ja hän on rakkaudessaan antanut meille lait, ja jos pidämme ne, ne vapauttavat meidät inhimillisestä luonnostamme, niin että voimme oppia rakastamaan toisiamme niin kuin hän rakasti meitä. Ihmisluonto on riidanhaluinen! Tarvitaan niin vähän, että väärinymmärrys, tapa josta emme pidä, merkityksetön sana tai kriittinen katse voi varjostaa suhdettamme. Ihmisluonto loukkaantuu helposti!

Mutta onneksi meillä on Jumalan sana ja lait apunamme. Jos esimerkiksi seuraamme Kol. 3:12-14:aa, meillä on toivoa onnellisesta ja mielekkäästä suhteesta; sellaisesta, miksi Jumala sen tarkoitti. "Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen. Kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos jollakulla on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, joka on täydellisyyden side." Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme aina yksimielisiä tai, että meillä olisi sama näkökanta joka asiassa. Jumala on luonut meidät yksilöiksi, joilla on erilainen persoonallisuus ja ajatustapa. Mutta me voimme rohkaista toisiamme Jumalan nöyryys-, hyvyys- ja laupeusohjeiden mukaan. Tällä tavalla voimme rikastuttaa toistemme elämää ja olla todellinen apu toisillemme, joka oli Jumalan tarkoitus kohdallamme.

Suhde, jossa on molemminpuolinen luottamus ja uskolisuus

Raamatussa sanotaan, että avioliitto tulee pitää kunniassa kaikkien kesken. (Hebr. 13:4) Jumala haluaa, että se olisi kunniallinen suhde molemmille osapuolille. Jumalan mielessä tai suunnitelmassa ei ole sijaa alistamiselle, ei miehen eikä naisen puolelta, riippumatta kulttuurista tai taustasta, mistä tulemme.

Salomonin Sananlaskuista 18:22 luemme: "Joka hyvän vaimon löysi, se onnen löysi, sai osakseen Herran suosion." Jumala siunasi avioliiton alusta asti (1. Moos. 1:27-28), ja hänen tarkoituksensa oli selvästi, että se perustuisi molemminpuoliselle luottamukselle ja uskollisuudelle. Mies ja vaimo voivat tehdä työtä elämän tiellä joukkueena ja oppia rakastamaan toisiaan yhä enemmän, niin että he voivat kasvaa yhdessä kaikessa siinä, mikä on hyvää. Jos koemme tämän, voimme todenmukaisesti sanoa, että meillä on onnellinen avioliito, tietäen, että se, mikä on hyvää, voi aina tulla paremmaksi! .

Ja jos emme ole päässeet siihen täysin, meillä ei ole syytä menettää toivoa. Meillä voi olla täysi luottamus Jumalaan, että saavutamme sen! Jumala rakastaa edelleen luomista, ja jos me pyrimme seuraamaan hänen hyviä lakejaan ja käskyjään, hän tulee luomaan uutta elämää meissä. Silloin meistä tulee uusi luomus Kristuksessa, myös avioliitossamme. "Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa niitä hyviä töitä varten, jotka Jumala on ennalta valmistanut, vaeltaaksemme niissä." Ef. 2:10.