Aterioiminen Jeesuksen kanssa!

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luokseen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” Ilm. 3:20.

Jeesus kolkuttaa sydämemme oven ulkopuolella. Sen hän tekee, ennen kuin olemme pelastuneet. On kirjoitettu: ”Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven”. Useimmat eivät kuitenkaan kuule hänen ääntään. He kuulevat kaikkia muita ääniä, ja avaavat sydämensä oven kaikelle muulle paitsi Jeesukselle. Mutta se, joka kuulee hänen äänensä ja avaa oven, hänen luokseen Jeesus tulee ja aterioi hänen kanssaan.

Jeesus ei seiso sydämemme ovella kolkuttamassa ainoastaan silloin, kun emme ole pelastuneita. Voimme sanoa, että aina, kun tulemme kiusatuiksi, joka kerta, kun olemme valinnan edessä, Jeesus seisoo ovellamme ja kolkuttaa. Kysymys on siitä, kenen ääntä kuuntelemme. Jos kuulemme Jeesuksen äänen keskellä kiusausta, kun liha himoineen ja haluineen houkuttelee meitä, ja avaamme sydämemme oven hänelle, silloin hän tulee luoksemme ja aterioi kanssamme, ja me hänen kanssaan.

Aterioiminen hänen kanssaan – sehän on leivän murtamista, ja leipähän on Jumalan sana. Kun avaamme hänelle oven kiusauksen hetkellä, hän tulee sydämeemme ja murtaa leipää kanssamme – hän selittää kirjoitukset meille. Hän antaa sanastaan ilmestyksiä, ja ne koituvat meille ravinnoksi ja avuksi elämässämme. Kun hän tekee Jumalan sanan eläväksi meille, täytymme ilolla ja riemulla – hän jakaa myös viinin kanssamme.

Tämä on jotain muuta kuin lihan äänen kuuleminen ja oven avaaminen himoillemme ja haluillemme, niin että lankeamme kiusaukseen. Sen seurauksena sydämemme on murheissaan ja se, että niitämme turmeluksen lihasta (Gal. 6:8).

Antakoon Jumala meille armon siihen, että kun Jeesus kolkuttaa ovellamme, kuulemme aina hänen äänensä ja avaamme oven hänelle, niin että hän voi tulla luoksemme aterioimaan kanssamme ja me hänen kanssaan.