Antaisitko henkesi rakkauden puolesta?
Jeesus sanoo suurimman rakkauden olevan sitä, että annamme henkemme alttiiksi ystäviemme puolesta. Voimme siis olla Jeesuksen ystäviä antamalla henkemme alttiiksi hänen puolestaan!
"Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä." Joh. 15:13-14.
Tässä jakeessa Jeesus kertoo, kuinka me voimme saada itsellemme aitoa rakkautta. Aito rakkaus on sitä, että annamme oman elämämme, oman tahtomme, sen, mikä on meille rakasta tässä maailmassa, ystäviemme puolesta. Henki hyväksyy juuri tällaisen epäitsekkään ja kuuliaisen asenteen. Hengen mieli on elämä ja rauha.
Henkensä antaminen Jeesuksen vuoksi
"Monet sanovat minulle sinä päivänä: ‘Herra, Herra, emmekö me sinun nimessäsi profetoineet, sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet paljon voimatekoja?' Silloin minä vastaan heille: ‘Minä en ole koskaan tuntenut teitä. Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät." Matt. 7:22-23.
Näistä ihmisistä oli tullut jotakin Jeesuksen nimen avulla, mutta he eivät olleet päässeet siihen elämään, jossa he olisivat oppineet tuntemaan Jeesuksen. Jos haluamme pysyä ensirakkaudessa Jeesukseen – siis siinä rakkaudessa, jossa olimme kun annoimme elämämme hänelle – meidän on tarkoin varjeltava itseämme ajatuksilta, jotka koskevat itseämme. Juuri nämä ajatukset ovat ensimmäinen askel pois siitä hartaasta rakkaudesta Jumalaan, joka on täysin puhdas omasta kunniasta jne.
Jeesus kysyi Pietarilta kolme kertaa: "Rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Joh. 21:15-17. Tämä kysymys meidän olisi hyvä esittää itsellemme monta kertaa elämämme aikana. Kiivaillessamme Jumalan puolesta emme ole kovinkaan kaukana itserakkaudesta, omapäisyydestä, kunnianhimosta jne. Rakastammeko Häntä kuitenkin enemmän kuin näitä asioita? Silloin myös uhraamme oman elämämme hänelle!
"Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kadehdi, ei kerskaile, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa." 1. Kor. 13:4-6.
Henki näyttää meille syntimme ja itsekeskeiset piirteemme, jotka tulee kuolettaa. Tämä on vaivalloista työtä, jossa meiltä vaaditaan totuuden tunnustamista itsestämme, ja tämän totuuden kokosydämistä rakastamista. Tällainen nöyryys ja rehellisyys vie meidät voittoon synnistä, ja muutumme Kristuksen kuvan kaltaisiksi (Room.8:29). Jos jokin muu kuin osallisuus Kristuksen hyveistä on meille tärkeää, tästä työnteosta tulee valtavan vaikeaa.
Jos esimerkiksi haluamme säilyttää oman kunniamme, on mahdotonta, että olisimme samanaikaisesti kärsivällisiä, pitkämielisiä jne. Oman kunnian säilyttäminen estää meitä tulemasta osallisiksi näistä hyveistä. "Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee ainoalta Jumalalta? " Joh. 5:44. On mahdotonta kärsiä Jeesuksen nimen tähden ja samanaikaisesti rakastaa itseään.
Ensirakkaus Jeesukseen
Johannes kirjoittaa Efesoksen seurakunnan enkelille kertoakseen, mitä Jeesus ei hyväksynyt hänessä: "..olet hylännyt ensirakkautesi." Ilm. 2:4. Tämä enkeli osallistui edelleen seurakunnan toimintaan, mutta hänen kiinnostuksena itsensä alentamiseen oli vähä vähältä hävinnyt. Jeesusta ei niinkään kiinnosta tehtyjen tekojen lukumäärä, vaan se, että hänen elämänsä tulisi näkyviin teoissamme. Jos lopetamme itsemme alentamisen, tekomme alkavat ennen pitkää maistua kitkeriltä ja epämiellyttäviltä, koska niistä puuttuu hengen köyhyys.
Tekojamme tulisi yhä enemmän leimata viisaus ja kaikki Kristuksen hyveet. "Pyrkikää juuri siitä syystä innokkaasti osoittamaan uskossanne hyveitä, hyveissä ymmärrystä… " 2. Piet. 1:5. Kun teemme tämän, varjellumme Kristuksen rakkaudessa. "Jos teillä on nämä ja ne yhä enentyvät, ne eivät anna teidän olla toimettomia eivätkä hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa." 2. Piet. 1:8. Pietari kuvailee aikaisemmin Kristuksen valtaaman ihmisen fantastista kehitystä.
Jumala auttaa meitä niin, että pysymme ensirakkaudessa keskittyneinä siihen, mitä on vietävä Kristuksen kuolemaan, pitäen kaiken muun toissijaisena. "Mutta Herra vastasi: "Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet monista asioista, mutta vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois." Luuk.10:41-42. Kaikki muu otetaan meiltä ennemmin tai myöhemmin pois. "Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme. Mutta suurin niistä on rakkaus." 1. Kor. 13:13.
Tämä on muokattu versio artikkelista "Rakkaus käyttövoimana", joka julkaistiin ensimmäisen kerran BCC:n "Skjulte Skatter" -lehdessä joulukuussa 2010.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag
Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.