Anna Jumalan sanan erottaa sielu ja henki

Nuorena uskovana kuulin evankeliumin synnin voittamisesta ja sain uskon siihen, että voittoelämä oli mahdollista myös minulle. Aloin saada syvemmän ymmärryksen kristinuskosta ja siitä, kuinka voisin voittaa kaiken tietoisen synnin elämässäni. Tein päätöksen seurata uskollisesti Jeesuksen jälkiä ja tulla kokosydämiseksi opetuslapseksi. Vuodet kuluivat. Minulla oli mielenkiintoinen työ ja vapaa-aikanani osallistuin innokkaasti seurakunnan toimintaan. Kohtasin luonnollisesti monenlaisia tilanteita, kiusauksia ja koetuksia, joita ihmiset tavallisesti kokevat.

Opetuslapsi, joka ei voi kuulla Hengen ääntä?

Näissä elämäni eri vaiheissa minulle tuli varsin eläväksi, että voin elää näennäisesti hyvin kunnollista, ympäristön arvostelun kestävää elämää keskellä seurakuntaa ihmisenä, jota ohjaavat järki, tunteet, tavat ja tottumukset ilman, että minun henkeni on jatkuvasti yhteydessä Pyhän Hengen kanssa, jonka vaikutusten mukaan minun tulisi toimia seuratessani Jeesusta Hänen opetuslapsenaan. Kun ymmärsin tämän, jouduin todella hätään sisimmässäni.

Kysyin itseltäni: Olenko vain sielullinen, tunteitteni mukaan elävä ihminen, joka ei pysty kuulemaan Hengen puhetta? Tiesin sisimmässäni, että kutsumukseni on olla Hengen johdattama ihminen. Keskipisteenä elämässäni ei saa olla sielullinen minä, jota ohjaavat inhimillinen järki ja tunteet, vaan hengellinen ihminen, joka on kykenevä ymmärtämään Hengen puhetta.

Kaikki itsekeskeisyys, oikeassa olemisen tarve, loukkaantuminen silloin kun minua ei kuunnella ja kun järkevinä pitämiäni mielipiteitä ei oteta huomioon, kuuluu turmeltuneen luonnon, tunteitten ja järjen ohjaaman ihmisen sisäiseen elämään. Rukoilin hädässäni Jumalalta johdatusta ja apua, jotta Henkeni olisi täysin vapaa sieluni ajatuksista, tunteista ja vaikutuksista.

Haluan tehdä koko sydämestäni ja häiriintymättä Jumalan tahdon ja tulla tietoiseksi Hänen ajatuksistaan. Pyhä Henki muistuttaa ja ohjaa minua, jotta löydän Jumalan minulle edeltä valmistamat teot. Tahdon todella taukoamatta elää tätä elämää, joka on täynnä tarkoitusta ja myös iloa.

Vapautuminen epävakaasta elämästä

On aivan selvää, että tulen kiusatuksi seuraamaan omia mielialojani ja tunnetilojani. Esimerkiksi olen kiusattu tyytymättömyyteen olosuhteisiini tai siihen osaan, jonka Jumala on minulle antanut. Mutta kiusauksen hetkellä minun on vastustettava uskossa lujana kaikkia sellaisia kelvottomia, lihasta nousevia ajatuksia ja todettava määrätietoisesti apostoli Paavalin tavoin: Minut on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa (Gal. 2:20, 1. Piet. 5:8-9). En ole enää itseni oma, en käytä enää määräysvaltaa elämäni suhteen, vaan kuulun Hänelle, joka on nostanut minut kuolemasta elämään.

Kokemukseni on, että heti kun julistan olevani ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, ryhdyn vastustamaan Paholaista, joka pakenee juonineen. Samalla saan voiman Jumalalta taisteluun ja voitan itsekeskeisyyteen, loukkaantumiseen, kunnianhimoon tai katkeruuteen kiusatut mielialani ja ajatukseni. Silloin kuulen Hengen puheen ja näen Jumalan minulle viitoittaman pelastuksen tien, jolla voin löytää oman elämäni ja viedä sen kuolemaan. ”Joka rakastaa elämäänsä, menettää sen, mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään.”  Joh. 12:25.

”Kaikki, joita Jumalan Henki johdattaa, ovat Jumalan lapsia.” Room. 8:14. Haluan olla Pyhän Hengen johdettavana. Tiedän, että Hän näyttää minulle aina jotakin uhrattavaa. Tottelemalla Häntä elän hengellisenä kristittynä, joka antaa Jumalan sanan erottaa sielun ja hengen. Sana on sydämeni ajatusten ja aikeiden tuomari.

Jos huolestuneet ajatukset valtaavat mielen, ja tunteet ovat kielteisiä, tottelen yksinkertaisesti sanaa: ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi.” Fil. 4:6 Kun otan sanan vastaan, rukoilen apua ja vihaan negatiivisia ajatuksiani, ne todella menettävät voimansa, ja miekka on tehnyt tehtävänsä.  Paavali rukoili, että Jumala saattaisi voimallisesti täydelliseksi tessalonikalaisten halun hyvään ja heidän uskonsa teot, jotta Jeesuksen nimi tulisi kirkastetuksi (2. Tess.1:11). Tämä on myös minun sydämeni kaipuu.