7 neuvoa kristityille vanhemmille

Terveen opin pitää näkyä kotonakin. Se on parantava oppi. Se saa isien sydämet kääntymään lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen (Mal. 4:6). Tämä on täysi vastakohta monien lasten kokemalle kylmäkiskoiselle kohtelulle ja yksinäisyydelle. Heidän aineelliset tarpeensa – kuten vaatteet ja ruoka – kyllä tyydytetään.

Osoita myötätuntoa

Lasten on vaikeuksissaan saatava kokea vanhempiensa myötätuntoa ja empatiaa. Lapsia ei saa jättää yksin taakkoineen. Vanhemmilla tulee olla herkkä tuntuma lapsiinsa, jotta he havaitsisivat heti, jos jokin painaa näitä. Vanhemmat eivät kuitenkaan saa painostaa lapsiaan. Kun välit ovat avoimet, lapset voivat vapaasti kertoa ongelmistaan. Tällainen luottamussuhde vanhempien ja lasten välillä on erittäin arvokas.

Jätä työt työpaikallesi

Kotiin tullessa on työelämän stressi ja kiire pantava pois uskon voimalla, jotta ei oltaisi poissaolevia kotona vaan osallistuttaisiin kodin toimiin. Vanhempien kyvyttömyydestä voittaa murehtiminen seuraa helposti ketjureaktio, josta erityisesti lapset joutuvat kärsimään. Ehkä töissä on koettu vääryyttä, nöyryytyksiä tai muita vastoinkäymisiä, joita ei pystytä nielemään. Kaikki tämä on vietävä Kristuksen kuolemaan, jotta kotiin tultua voitaisiin olla siunauksena perheelleen.

Tunne lampaasi

Nuoria on kaitsettava myönteisesti, etteivät he ajautuisi asioihin, jotka vahingoittavat heidän tulevaisuuttaan. On tärkeää ehtiä Paholaisen edelle ja pitää hyvää huolta lampaistaan. ”Pidä hyvää huolta lampaistasi, valvo, miten vuohikarjasi voi.” Snl. 27:23.

Rajat ovat hyväksi lapsille. Lapsi kokee rajat rakkautena, jos ne ovat tarpeeksi väljät, niin että lapsi voi elää ja kehittyä normaalisti. Mahdollisimman väljät – mutta asetettujen rajojen rikkomiseen on reagoitava. Rajojen sisällä on oltava siunattu ja hyvä olla. Vanhempien on oltava valppaita. Samassa perheessäkin on toisia lapsia pidettävä ”tiukemmin ohjaksissa” kuin toisia. Vanhempien kunnianhimo ei saa koskaan olla motiivina, vaan rakkauden täytyy saada määrätä.

Pidä yllä aitoa suhdetta Jumalaan

Jumala on varustanut meidät erilaisilla kyvyillä ja armolahjoilla. Hänen silmissään kukaan ei ole alempiarvoinen kuin toiset. Omista lähtökohdistamme käsin voimme saada itsellemme koko Jumalan täyteyden. On pelkästään turhuutta ja tyhmyyttä pyrkiä samalle tasolle toisten kanssa. Todellinen onni perustuu todelliseen suhteeseen Jumalan kanssa. Se antaa meille mahdollisuuden välittää taivasta lapsillemme. Pienessä tai suuressa talossa asuminen ei ratkaise yhtään mitään. Valtava merkitys sitä vastoin on sillä, että vanhemmilla on hyvät välit ja että lapset kokevat turvallisuutta, huolenpitoa ja vilpitöntä rakkautta.

Ole joustava suhteessasi heihin

Nuorten varttuessa on tärkeää, että itse voimme vähän vetäytyä syrjään kasvattamisesta ja pikemminkin olla lastemme ohjaajina ja hyvinä keskustelukumppaneina. Heidän itsenäisyytensä täytyy luonnollisella tavalla vähitellen kasvaa. On myös hyvä huomioida heidän elämänsä merkkitapaukset, juhlistaa heidän onnistumisiaan ja hienotunteisesti tukea heitä heitän tappioissaan. Jos olet valpas, olet valmiina auttamaan tarvittaessa. Kotkakin heittää poikasensa pesästä, mutta on samalla valmiina auttamaan, jos lentäminen ei sujukaan.

Ole kiitollinen heistä yksilöinä

Jotkut lapset ovat valtavan avoimia ja välittömiä ja heidän on helppo keskustella. Toiset taas ovat ujoja ja varautuneita. Joidenkin kanssa on helppo olla tekemisissä, toisilla taas on vaikea luonne ja he ovat itsepäisiä. Tämä voi joskus johtua myös sairaudesta tai muusta häiriöstä. Kaikkien lasten tulee saada tuntea, että isä ja äiti välittävät heistä ja pitävät heistä juuri sellaisina kuin he ovat – ilman, että he tuntevat, että vanhemmat tavoittelevat omaa kunniaansa tai häpeävät heitä.

Vanhemmat tarvitsevat hyvyyttä kaikkia lapsia kohtaan, ja heidän on hyvä rukoilla lastensa puolesta ja antaa heille aikaa, vaikka nämä ajoittain olisivatkin vähän torjuvia. Vanhempien tulee pyrkiä hyvään suhteeseen kaikkien lastensa kanssa, riippumatta heidän elämänvalinnoistaan. Täytyy olla tekemisissä. myös niiden kanssa, jotka eivät ole valinneet samaa elämäntapaa kuin vanhemmilla on. ”Tosi ystävä ei jätä ystävää ahdinkoon – joka niin tekee, hylkää myös Kaikkivaltiaan.” Job 6:14.

Olkoon rakkautesi runsas

”Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää.” Fil. 1:9-10. Tietoa on usein paljon, mutta eiköhän voitaisi rukoilla enemmän, että tämä tieto sisältäisi paljon enemmän rakkautta!

Lihassamme on paljon tunnekylmyyttä, jopa siellä, missä emme uskoisi voivan olla niin. Useimmat eivät tule ajatelleeksi, että Afrikassa on lumihuippuisia vuoria, mutta niin vain on. Meissäkin voi olla paljon piilevää tunnekylmyyttä. Meillä kaikilla tulee olla elävä yhteys totuuden Henkeen voidaksemme tunnustaa totuuden. Silloin hän voi puhua meille ja näyttää meille sen, mitä itse emme näe, vaikka meillä olisikin ”oikea ymmärrys” opista. Tuskin missään muualla kuin kodin tilanteissa esikoisen huokaus – ”minä kurja ihminen” – niin usein tulee esiin.

Kodissasi sinulla on ”seurakunta, joka kokoontuu siellä” (Room. 16:5). Siellä on harjoituskenttäsi, jossa saat tehdä työtä, jotta lapsesi voisivat todella tuntea, että lapsuuden valtakunta on taivasten valtakuntaa. Silloin Jumala, joka näkee sen mikä on salassa, on palkitseva sinut.

Tämä on mukailtu versio luvusta ”Den helbredende lære" (Parantava oppi) kirjassa ”Hyrde og Ptofet (Paimen ja profeetta), jonka Skjulte Skatters Forlag  julkaisi v. 2004. 

© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag