Kolme asiaa, joita sinun ei enää tule tehdä tänä vuonna (eikä ikinä)

On kolme konkreettista asiaa, joista Raamattu selvästi sanoo, ettei meidän, joista useimmat ovat kristittyjä, tule tehdä niitä.  Nämä taipumukset ovat kuitenkin niin syvällä luonnossamme, ettemme heti näe kaikkia niiden hienoja vivahteita. Mitä se varsinaisesti tarkoittaa, kun sanomme tai teemme jotain tai kun jätämme sanomatta tai tekemättä? Asteikossa 1 – 10, kuinka vapaa uskon olevani näistä asioista?

1. Murehtiminen

”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljon arvokkaampia kuin ne? Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?” Matt. 6:26-27.

Joillakin meistä on taipumus murehtia paljon. Jotkut meistä ovat suruttomampia luonteeltaan. Jotkut meistä kokevat fyysisesti sen, kun he saavat murehtivia ajatuksia ja kärsivät mahdollisesti ahdistuksesta, minkä hoitamiseen tarvitaan ammattiapua.

On paljon asioita, jotka ovat hallintamme ulkopuolella. On paljon asioita, joissa tahdomme määrätä itse. Voimme viettää lukemattomia tunteja miettien näitä asioita, ja kuvitella pahinta mahdollista lopputulosta.

Seuraavan kerran, kun tulet kiusatuksi murehtimaan, yritä jäljittää ajatus takaisin sen alkulähteelle. Voisiko kysymys olla siitä, että sinulla on liian vähän uskoa ja luottamusta Jumalaan? Vaikka asiat menisivät ”pahimmalla mahdollisella tavalla”, uskotko edelleen siihen, mitä Jumala on luvannut, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa (Room. 8:28)?

Uskominen ei tarkoita sitä, että asiat aina menevät tahtomallamme tavalla. Uskominen tarkoittaa sitä, että meillä on täydellinen rauha kaikissa tilanteissa, koska luotamme Jumalan täydelliseen johdatukseen kaikessa, mitä tapahtuu.

”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä. Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa." Matt. 6:33-34.

Klikkaa tästä, niin voit lukea, miten me voimme voittaa murehtimisen. 

2. Toisten tuomitseminen

"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.” Matt. 7:1.

Asiaa ei voida sanoa selkeämmin. Mutta onko se helpommin sanottu kuin tehty? Jos olemme rehellisiä itsellemme, se voi vaikuttaa siltä.

Aivomme ajattelevat tuhansia ajatuksia joka päivä. Työstämme koko ajan sitä mitä näemme, kuulemme ja koemme; aivomme muodostavat vaikutelmia, järkeilyä, päätelmiä. Kuinka monet näistä ajatuksista ovat 100% totta, vanhurskaita, puhtaita ja hyviä (Fil. 4:8)? Kun kysymyksessä ovat saamamme vaikutelmat toisista ihmisistä, meillä on odotuksia, jotka perustuvat siihen, mitä näemme ja kuulemme, vai voisiko kysymyksessä olla se, että odotukset ovat suuremmat, kuin mitä silmä näkee? Jätämmekö ne mieluummin hänen haltuunsa, joka tuomitsee oikein (1. Piet. 2:23)? Tämä tarjoaa aivan uuden ulottuvuuden sille, mitä ajatustemme vangiksi ottaminen tarkoittaa.

Onko edessämme kokonainen joukko vihollisia voitettavanamme? Kyllä. Onko se mahdotonta? Ei.

Klikkaa tästä lukeaksesi lisää yhdestä ehdottomasti tärkeimmästä asiasta, mikä meidän tulee tehdä elämässämme: Tuomita itsemme 

3. Panettelu

Meille ihmisille se on melkeinpä spontaani reaktio, että tuomitsemme toisia. Mutta kun meille selviää, kuinka usein me itse asiassa tulemme kiusatuiksi ajatuksiin ja alamme tehdä työtä pitääksemme sydämemme puhtaana, ei ole epäilystäkään siitä, että panettelu loppuu erittäin nopeasti.

Miksi olemme taipuvaisia panettelemaan? Voisiko se johtua siitä, että olemme tavalla tai toisella kateellisia, tyytymättömiä, laupeudettomia, omavanhurskaita, rakastamme juoruilua, ja että alitajunteisesti olemme vakuuttuneita siitä, että olemme parempia kuin toiset (eli olemme ylpeitä) (Fil. 2:3)?

”He ovat juorujen levittäjiä ja panettelijoita. …armottomia. Vaikka he tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka sellaista tekevät, ovat ansainneet kuoleman, he eivät ainoastaan itse tee niin vaan myös osoittavat hyväksymisensä niille, jotka tekevät samoin.” Room. 1:29-32.

Riippumatta siitä, kuinka paljon näitä asioita näemme itsessämme, niin elämme edelleen, ja tänä armon aikana voimme saattaa asiat kuntoon. Miksi emme tekisi tänä vuonna niin, että teemme työtä vapautuaksemme murehtimisesta, tuomitsemisesta ja panettelusta? Nämä asiat ovat syvällä lihassamme, mutta voimme tulla täydellisiksi siinä määrin kuin Jumalan valo valaisee. Tämä ei tee meistä vain huomattavasti onnellisempia, vaan se parantaa myös näkyvästi suhdettamme toisiin ihmisiin. Ajattele omistaa puhdas sydän, niin puhdas, että se loistaa kuin peili! Emme ole vielä täydellisiä, mutta me riennämme sitä kohti (Fil. 3:12-14.)!

Olet ehkä kiinnostunut lukemaan lisää teemasivultamme, joka käsittelee synnin voittamista