Onko ruumiisi synnin vai Jumalan Hengen johdossa??

Tärkeä oppi kaiken saattamiseksi kohdalleen ja sen auttamiseksi, että voitamme synnin.

Onko ruumiisi synnin vai Jumalan Hengen johdossa??

Raamattu puhuu:

  1. Synnin ruumiista, Room. 6:6
  2. Lihan ruumiista, Kol. 2:1
  3. Kuoleman ruumiista, Room. 7:27.

Kohta 1. Synnin ruumis tarkoittaa meissä asuvaa syntiä yhtyneenä ruumiiseen. Tämän synnin voidaan katsoa olevan kuollut, kun se ei saa mieltämme yhtymään vaatimuksiinsa. Vanha ihmisemme on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, jotta synnin ruumis nujerrettaisiin, niin ettemme enää palvelisi syntiä. “Jos Kristus on teissä, niin silloin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.” Room. 8:10. Johtavana voimana on silloin Pyhä Henki, joka johtaa meitä täysin vastoin ruumiissa olevia himoja. Ruumis on siten kuollut, koska se ei saa syntisiä vaatimuksiaan tyydytetyksi. Siitä tulee Hengen vaatimusten uhri, ja se tuhoutuu. Kristus antoi itsensä iankaikkisen Hengen voimassa Jumalalle otolliseksi uhriksi  (Hepr. 9:14).

Synnin ruumis ei kuitenkaan ole täysin toimeton. Siinä, missä meiltä vielä puuttuu tietoa ja valoa, ja missä emme vielä ole eläväksi tehtyjä, ihmishenkemme on yhteydessä syntiin ja synnyttää sen, mitä Raamattu kutsuu ruumiin teoiksi. Nämä teot syntyvät vastoin tahtoamme ja mieltämme, joka palvelee Jumalan lakia, ja sen vuoksi ne on myös kuoletettava Pyhän Hengen avulla, kun ne ilmaantuvat (Room. 8:13). Juuri näistä teoista Paavali sanoo: ”Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.” Room. 7:17. Kun minä nyt olen tehnyt jotain, niin miksi sitten voidaan sanoa, että en minä ole sitä tehnyt, vaan synti, joka minussa asuu? Siksi, ettei mieleni ollut siinä mukana, vaan jäsenissäni oleva synti otti minut, eli lihallisuuteni, vangiksi ja pakotti minut tekemään asioita, joita minä tosiasiassa vihaan. Sillä se, mikä on syntynyt lihasta, ei voi olla Jumalan laille kuuliainen.

Sen jälkeen, kun olemme syntyneet uudesti ja saaneet Jumalan Hengen sinetiksi, Henki sotii lihaa vastaan ja liha Henkeä vastaan. Liha saa yliotteen siellä, missä inhimillinen henkemme ei vielä ole eläväksi tehty, ja siellä syntyy ruumiin tekoja, mutta saamme tilaisuuden kostaa, kun kuoletamme nämä teot Hengellä, heti kun ne ilmaantuvat. Tiedon valo tulee siten hyödyksi mielellemme samanaikaisesti kuin tulemme aina pidetyiksi matalana lihan mukaan; tuomion, kärsimysten ja kuoleman avulla. Sen jälkeen, kun olemme saaneet valoa tällaisesta ruumiin teosta, se kuuluu vanhaan ihmiseen ja on yhdessä sen kanssa ristiinnaulittu kirouksen puuhun, jotta se myöhemmin kuolisi Kristuksen ruumiissa yhdessä hänen kanssaan.

Ruumiin teoista ei seuraa kadotustuomiota, ja Paavali jopa kiittää Jumalaa, meidän Herraamme, Jeesuksen Kristuksen kautta siitä, että hän palvelee mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia (Room. 7:25). Toisin ei voi ollakaan, sillä liha on lihaa, niin kauan kuin se on olemassa.

On kuitenkin olemassa se toivo, että synnin ruumis tulee nujerretuksi vanhan ihmisen ollessa ristiinnaulittuna. Mikä on vanha ihminen, voi joku kysyä? Se on se ihminen, joka elää lihansa himojen mukaan vastoin parempaa tietoaan. Nyt olemme ristiinnaulittuja kaikelle sille, minkä ymmärrämme synniksi, mutta siinä, missä meiltä puuttuu valoa, on vielä syntiä. Meitä ei kuitenkaan tuomita siitä, koska emme vielä näe sitä. Mutta myös nämä salatut synnit tulevat, Hengen valaistessa meitä ruumiin teoista, vedetyiksi mielemme näköpiiriin, jolloin ne on kuoletettava Hengellä, jotta saisimme elää.

Kohta 2. Lihan ruumis on se ruumis, joka antautuu synnin rumiin käyttöön. Synti hallitsee. Tällä tavalla esiin tulleita tekoja kutsutaan lihan teoiksi vastakohtana ruumiin teoille. Mieli palvelee synnin lakia, kun se sitä vastoin ruumiin teoissa palveli Jumalan lakia. Lihan teot ovat sen tähden ilmeisiä, ja niitä ovat: ” … haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyydet, riita, kiivaus, vihat, juonittelut, eripuraisuudet, harhaopit, kateus, juomingit, mässäily ja muut sellaiset. Sanon teille etukäteen, kuten ennenkin olen sanonut, että ne, jotka tällaista tekevät, eivät peri Jumalan valtakuntaa.” Gal. 5:19-21. Näitä tekoja ei voi kuolettaa Hengellä, sillä niitä tekevä ihminen ei ole perinyt Jumalan valtakuntaa. Hän palvelee synnin lakia mielellään, ja himo tulee raskaaksi synnyttäen synnin ja kuoleman. Lihan esinahka on leikattava pois. Lihan ruumis on riisuttava Kristuksen ympärileikkauksella ja haudattava hänen kanssaan kasteessa (Kol. 2:11-12).

Lihan ruumis tekee lihan tekoja, jotka ovat lainrikkomuksia. Siksi myös lain kirous vaikuttaa, ja Pyhä Henki näyttää ihmiselle todeksi synnin, koska ihminen ei usko Jeesukseen. Ihminen koostuu ruumiista, sielusta ja hengestä. Vanha ihminen on ihminen, jonka mielenlaatu on yhtynyt lihassa olevaan syntiin, ja joka käyttää lihan ruumista. Uusi ihminen palvelee Jumalan lakia mielellään ja antaa ruumiinsa Jumalalle otolliseksi uhriksi ja vanhurskauden aseeksi.

Juuri tässä ilmestyy todellinen vapaus. Nyt vanha ihminen täytyy ja voidaan riisua pois ja pukea päälle uusi ihminen, mikä merkitsee sitä, että lihassa oleva synti tuomitaan, ja se kuolee Kristuksen lihan ruumiissa, ja ihminen saa riittämiin ylösnousemuksen voimaa käyttääkseen jäseniään vanhurskauden palvelukseen siellä, missä hänellä on valoa ja elämää. Juuri tässä ilmenee todellinen vapaus hengelle; ja liha, joka on tehty Kristuksen orjaksi, pidetään kurissa, eikä se saa kerskua vapaudestaan.

Kohta 3. Kuoleman ruumis on se ruumis, joka on alistettu katoavaisuuden lain alle siinä asuvan synnin johdosta, olipa tämä ruumis sitten vanhurskauden ase tai synnin palveluksessa käytetty. Tämän ruumiin täytyy kuolla joka tapauksessa. Mikäli saamme kokea Kristuksen tulemuksen, niin silloin elämä nielee sen, se riisutaan Jumalan tahdon mukaan. Se on maasta, maallinen, ja kuten kaikki muukin luonnossa, katoavaisuuden alainen. Koko luomakunta huokaa ja on tuskissa tähän hetkeen asti, eikä vain se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme itsemme johdosta odottaessamme lapseksi ottamista, nimittäin ruumiimme lunastusta (Room. 8:22-23; 2. Kor. 5:2). Niin kauan kuin olemme tässä ruumiissa, olemme poissa Herran luota, mutta kun lähdemme pois ruumiista, olemme kotona Herran luona. Me muutumme yhdessä silmänräpäyksessä viimeisen pasuunan soidessa. Tämä katoavainen puetaan katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen puetaan kuolemattomuuteen. Silloin täyttyy tämä sana, joka on kirjoitettu: “Kuolema on nielty ja voitto saatu“. “Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun pistimesi?” 1. Kor. 15:52-56.

Kun ylösnousemuksen aamussa olemme pukeutuneina katoamattomaan ruumiiseen, pääsemme huokaamasta Paavalin tavoin: ”Kuka vapauttaa minut tästä kuoleman ruumiista”. Kuolevainen on elämän nielemä, ja kaikki opit synnin ruumiista, lihan ruumiista ja kuoleman ruumiista katoavat kirkkauden ruumiin säteilyssä. Mutta niin kauan kuin olemme tässä majassa, nämä Kristuksen opit ovat välttämättömiä, jotta voisimme oppia asettamaan kaiken oikealle kohdalleen, ja jotta voisimme nujertaa synnin, niin että kirkkauden ruumiista tulisi sitäkin kirkkaampi. Kuolleiden ylösnousemuksessa on yhdellä nimittäin oleva auringon loiste, toisella kuun loiste, kolmannella tähtien loiste. Ahkeroikaamme saadaksemme sellaisen pääsyn Jumalan iankaikkiseen valtakuntaan.

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran otsikolla «Det forgjengelige legeme under Guds Ånds – eller syndens drift» BCC: n lehdessä nimeltä “Skjulte Skatter” marraskuussa 1915.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag

Kenties haluat lukea useampia Johan Oscar Smithin artikkeleita täältä:

Lataa ilmaiseksi e-kirja

Armo Jeesuksessa Kristuksessa

«Kun ihmiset ajattelevat armoa, niin silloin mieleen tulee lähinnä syntien anteeksianto. Koska me kaikki olemme tehneet syntiä, niin me tarvitsemme armoa.» Näin Sigurd Bratlie aloittaa tämän vihkosen armosta. Mutta hän jatkaa kuvailemalla yksityiskohtaisesti sitä, että armo Jeesuksessa Kristuksessa tarkoittaa paljon enemmän kuin vain anteeksiantoa. Se tarkoittaa myös totuutta ja apua. Armo opettaa meitä, ettemme tekisi syntiä, niin että voimme olla täysin vapaita elämään voittoisaa elämää, joka johtaa täydellisyyteen.