Jumalan evankeliumi

Paavali selittää Jumalan evankeliumin vain kahdessa osassa: Kuka Jeesus on lihan puolesta ja kuka hän on hengen puolesta.

Kirjoittanut Sigurd Bratlie
Jumalan evankeliumi

”Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoliksi ja erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia, jonka Jumala on ennalta luvannut profeettojensa kautta pyhissä Kirjoituksissa, evankeliumia hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme. Lihan puolesta hän on syntyään Daavidin jälkeläinen, ja pyhyyden Hengen puolesta hänet on kuolleista nousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa.” Room. 1:1-4.

Profeetat ovat ennustaneet Jeesuksesta Vanhassa Testamentissa: Jes. 7: 14-15; Jes. 9 ja Jes. 53. Hänestä on kirjoitettu Miika 5:ssä ja hyvin monissa muissa paikoissa. Uudessa Testamentissa voimme lukea hänestä mm. Luuk. 24:26-27:stä; Apt. 18:26:sta ja 1. Piet. 1:10-13:sta.

Näistä kohdista näemme, että Paavali kaikessa lyhyydessä selittää Jumalan evankeliumin Jeesuksesta vain kahdessa osassa – kuka hän on lihan mukaan, ja kuka hän on hengen mukaan. Jos otetaan pois toinen näistä osista, tai muutetaan sitä, silloin se ei ole Jumalan evankeliumi.

Mitä se tarkoittaa, että hän lihansa puolesta on Daavidin jälkeläinen? Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, mitä siinä sanotaan. Mehän tunnemme Daavidin ja hänen sukunsa. Paavalikin tuli samasta suvusta (Hepr. 2:16). Paavali sanoo itsestään: “Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää.” Room. 7:18. Tällainen oli siis Jeesuksen liha.

Pyhyyden Hengen puolesta hänet on kuolleista ylösnousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa. Sitäkään emme voi muuttaa muuksi. Voimme sitten kysyä: Ottiko hän hengessään koko Jumalan täyteyden mukaansa tullessaan ruumiiseen, joka lihan puolesta oli Daavidin jälkeläinen? Ei, on kirjoitettu: “Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.” Fil. 2: 6-8.

Usein sanotaan: Hän oli todellinen Jumala ja todellinen ihminen. Tämä ei pidä paikkaansa siinä mielessä, että hän olisi ottanut mukaansa koko Jumalan täyteyden tullessaan ruumiiseen, joka oli Daavidin jälkeläinen. Eikä se myöskään päde, kun luemme: “…katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään.” Hepr. 12:2.

Lue lisää täältä: Miksi Jeesuksen piti kuolla ristillä?

Mitä Jeesukselle tapahtui hänen lihansa päivinä?

”Lihansa päivinä Kristus voimakkain huudoin ja kyynelin uhrasi rukouksia ja anomuksia Jumalalle, joka voi pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. Vaikka hän oli Poika, hän oppi kuuliaisuuden siitä, mitä kärsi. Kun hän oli tullut täydelliseksi, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen aikaansaaja kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaisia. Häntä Jumala kutsuu ylipapiksi “Melkisedekin järjestyksen mukaan”. Hepr. 5:7-10.

Tässä sanotaan, että hänen rukouksensa kuultiin. Kyseessä ei siis voinut olla ristinkuolema Golgatalla, josta hän rukoili pelastusta. Siellä hänen oli kuoltava, jotta hän saattoi sovittaa kaiken Jumalan kanssa (Kol. 1: 19-22;  2. Kor. 5: 19). ”Jos te elätte lihan mukaan, teidän on kuoltava.” Room. 8:13. Tämän kuoleman takia hän voimakkain huudoin ja kyynelin uhrasi rukouksia ja anomuksia Jumalalle, joka voi pelastaa hänet kuolemasta. Hänen rukouksensa kuultiin. Kuolema ei voinut pidättää häntä. – Tämä on ensimmäinen ja toinen osa evankeliumia.

Hepr. 2:14-15:ssä on kirjoitettu: ”Koska siis lapsilla on liha ja veri, myös hän tuli niistä samalla tavoin osalliseksi, jotta hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, nimittäin Paholaisen, ja vapauttaisi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko elämänsä ajan olleet orjuudessa.”

Näemme 1. Mooseksen kirjasta, kuinka käärme petti Eevan sillä valheella, että tämä tulisi Jumalan kaltaiseksi ja tulisi tuntemaan hyvän ja pahan. Käärme esitteli kirkkautta, jonka hän voisi saavuttaa tottelemattomuudella, mutta sitä seurasi kuolema. Jeesus toi ensin kuoleman ja sen avulla hän riisti vallan kuoleman valtiaalta. Hän toi kuoleman himoille ja haluille, jotka ovat syynä maailman turmelukseen, ja jotka johtavat kuolemaan (2. Piet. 1:4). Mutta Jeesuksen tuoman kuoleman avulla, kuuliaisuuden kautta, pääsemme siihen kirkkauteen, jolla käärme kiusasi Eevaa.

Useimmat uskovat tähän valheeseen, jonka Eeva uskoi, ja he turmeltuvat. Jeesus toi ensin kuoleman himoille ja haluille, ja siltä, joka uskoo, on kuoleman valtiaan valta riistetty. Sen todisteena Jeesus nousi kuolleista kolmantena päivänä. Paavali oli saanut uskon tähän, ja Jeesuksen tuntemisen kautta hän saattoi sanoa: ”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto.” Fil. 1: 21-23.

”Mikä laille oli mahdotonta, koska se lihan vuoksi oli heikko, sen teki Jumala. Hän lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa ja synnin tähden ja tuomitsi synnin lihassa…” Room. 8:3. Tämä oli evankeliumin ensimmäinen osa, mikä mahdollisti toisen osan.

Room. 8:3 on perusta evankeliumille –sanomalle, josta luemme seuraavassa jakeessa: ”…jotta lain vanhurskauden vaatimus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan vaan Hengen mukaan.” Room. 8:4.

Artikkeli on hieman lyhennetty versio kahdesta ensimmäisestä luvusta kirjassa ”Jumalan evankeliumi”, jonka Skjulte Skatters Forlag on julkaissut tammikuussa 1988.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag

 

Mikäli sait apua tästä kirjoituksesta, joka käsitteli Jumalan evankeliumia, olet ehkä myös kiinnostunut lukemaan lisää teemasivultamme, joka käsittelee suhdettamme Jeesukseen. Voit niin ikään lukea jäljempänä olevat artikkelit. 

 

Lataa ilmaiseksi e-kirja

Jumalan evankeliumi

Kirjoittanut Sigurd Bratlie

Armo tarkoittaa, että kaikki syntini annetaan anteeksi, kun tunnustan ne. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että saamme voimaa olla kuuliaisia totuudelle, jonka Jeesus toi mukanaan. Tässä kirjassa Sigurd Bratlie kirjoittaa tästä aiheesta ja osoittaa, että Jumalan evankeliumi on uskon kuuliaisuutta.