Tällä asialla on ratkaiseva vaikutus onneesi!

Oletko koskaa ajatellut, että sinä itse olet ainut henkilö, jolla on mahdollisuus vaikuttaa omiin reaktioihisi?

Eikä vain se, vaan tapasi suhtautua kaikkiin asioihin, määrittää onnesi tai onnettomuutesi, ja sen määrän.  Kyllä, pelkästään se ratkaisee kaiken.

Mitä muut sanovat tai tekevät ja mikä sinua kohtaa, tai mitä tielläsi tapahtuu, se ei itsessään vaikuta mitään sinun onneesi tai epäonneesi; se ei vie sinulta mitään tai anna mitään. Tämä kuulostaa väärältä, sillä se on vastoin kaikkea yleistä puhetta ja ajatusta, mutta silti se on valtava totuus! Mitä enemmän kokeilet sitä, sitä nopeammin se tulee pysyvästi tietoisuuteesi.

Kukaan ei saa sinua tekemään syntiä!

Juuri siksi ei ole juuri mitään tyhmempää kuin itsensä puolustaminen ja toisten syyttäminen. Se, mitä muut tekevät tai sanovat, vaikuttaa heidän omaan onneensa tai onnettomuuteensa, mutta se ei vähässäkään määrin vaikuta sinuun. Toiset eivät voi tehdä sinua onnelliseksi tai onnettomaksi. Vain se, kuinka suhtaudut heidän sanomiseensa tai tekemiseensä, ja siihen, mitä tapahtuu; heidän käytökseensä ja heidän toimintaansa sinua kohtaan tai siihen mitä omistat, vain se voi tehdä sinut enemmän tai vähemmän onnelliseksi tai onnettomaksi. Jokaisen oma synti saa aikaan sen, että suhtaudutaan niin ja näin, ja selaisella tavalla, joka aiheuttaa vahinkoa ja tappiota. Voit ajatella ja olla sitä mieltä, että toisen sanat ja toiminta ovat vahingoittaneet sinua. Näin tuntevat lähes kaikki yhtä varmasti kuin kaksi plus kaksi on neljä, ja kuitenkaan näin ei ole.

Jotta voisit suhtautua sellaisella tavalla, että se parantaisi sinun onneasi sen sijaan että onnesi vähenisi, sinun tulee etsiä ja löytää radikaali pelastus ja vapautus synnin vallasta. Vasta silloin voit suhtautua kaikkeen ja kaikkiin siten, että onnesi ei häiriinny vaan päinvastoin lisääntyy.

Kiusaus = Mahdollisuus

Suuri virhe tai virheellinen tulkinta on tämä: Kun joku tekee sinulle jotain pahaa, et kestä sitä, ja sinä itse tulet pahaksi. Ja sitten teet tämän virheellisen tulkinnan: Ellei asianomainen olisi sanonut tai tehnyt pahaa sinulle, et olisi tullut pahaksi, siis se on asianomaisen syy. Näennäisesti tämä kuulostaa oikealta, mutta se ei kuitenkaan ole oikein. Se on väärin tulkittu, todella väärin.

Oikea tulkinta on tämä: Toisen virhe sai kiusauksen aikaan sinussa. Sait sen myötä tilaisuuden uuteen voittoon, joka olisi voinut olla osanen lopullisesta voitonseppeleestä. Mutta sen sijaan lankesit kiusaukseen. Se oli sinun virheesi. Se johtui sinun pahuudestasi.

On ehdottomasti väärin sanoa, että sinun lankeamisesi johtui siitä, mitä toinen sanoi tai teki. Ei, sinun pahuutesi vain tuli näkyviin sen kautta. Pahuus oli kuitenkin olemassa. Lankesit siis, koska et ollut pelastunut synnin vallasta, etkä siksi, että toinen teki niin. Suhtauduit väärin, tavanomaisella, syntisellä tavalla, ja se ei olisi ollut välttämätöntä. Siihen olisi voinut suhtautua jumalallisella tavalla. Olisit voinut saada ihanan voiton! Sinulla oli ihana mahdollisuus, mutta hyödynsit sen huonosti.

Asia voidaan myös ilmaista näin: On väärin pitää itsestäänselvyytenä tai välttämättömyytenä sitä, että tulet pahaksi, koska toinen tekee sinulle jotain pahaa. Se on aivan väärin! Mutta se on täysin oikein, niin kauan kuin ihminen on paha; mutta siitä voi pelastua. Lue vain 3. Johanneksen kirje!

Reaktiot, jotka vievät elämään tai kuolemaan

Jos Eeva olisi suhtautunut toisin, hän olisi vastannut käärmeelle, että heillä oli asiat valtavan hyvin, niin kuin heillä olikin, jolloin heillä ei olisi ollut mitään tarvetta syödä kiellettyä hedelmää, ja silloin ei olisi tullut mitään syntiinlankeemusta ja sitä seuraavaa huonoa omaatuntoa, Eedenin puutarhasta häätöä, sairautta ja kuolemaa.

Ja jos Aadam olisi suhtautunut toisin, hän olisi torjunut Eevan tarjouksen syödä kiellettyä hedelmää, ja silloin syntiinlankeemus ei olisi päässyt maailmaan

Jos Jeesus olisi suhtautunut toisin, niin että hän kaikessa olisi noudattanut vanhurskautta, mutta ei olisi halunnut kärsiä mitään vääryyttä, niin silloin ei ylipäätään olisi tullut mitään sovitusta tai pelastusta. Silloin hän – joka oli vanhurskas – olisi ollut vanhurskaan isänsä luona, ja me kaikki olisimme kadotettuja.

Kuinka sanomattoman suurta, ja kuinka sanomattoman hienoa, että hän suhtautui niin kuin hän suhtautui!

Voit omistaa horjumattoman ilon

Myös sinä voit kärsimällä vääryyttä voittaa sieluja, joita et muuten pystyisi voittamaan. Oikeutensa vaatiminen ja lähimmäisensä haastaminen oikeuteen on hyvin tyhmä ja kohtalokas tapa suhtautua.  Voit suhtautua okaiseen tilanteeseen sitävastoin niin, että säilytät ilon, riippumatta siitä, kuinka kaikki menee.

Jos miehellä olisi vain vähän ruokaa, tai vain leipää, eikä mitään leivän päälle, ei se kuitenkaan pystyisi tekemään säröjä hänen onneensa. Mutta tyytymättömyys siihen, mitä hänellä on ja vaatimus enemmästä ja peremmasta sekä hänen pahat ajatuksensa niistä, joilla on yltäkyllin, tekisi hänet onnettomaksi! Se on yksinkertaisesti niin, että suhtautumistapa – eikä mikään muu – ratkaisee koko asian. Yksinkertainen, mutta ihmeellinen totuus!

Usko Jumalan täydelliseen johdatukseen kaikissa asioissa saa sinut uskomaan ja luottamaan siihen, että kaikki, mitä tapahtuu, on parhaaksesi. Silloin voit tietysti myös iloita aina. Mikä todellinen ja hyvä huolenpito Jumalalla onkaan sinusta. Kuinka uskollisesti hän huolehtii sinusta!

Luota Jumalaan keskellä tragediaa

Mikä on paras tapa suhtautua onnettomuuksiin ja kuolemantapaukseen? Niihin tulee suhtautua niin kuin kaikkeen muuhunkin. Jotta ihminen voisi suhtautua jumalallisella tavalla, tulee hänen tietysti olla tullut jumaliseksi Jumalan pelastuksen kautta. Jumalaton ihminen suhtautuu jumalattomalla tavalla, kun taas jumalinen suhtautuu jumalallisella tavalla. Toisin sanoen tarvitaan perusteellinen pelastus, jotta pystyisi ylipäätään suhtautumaan niin kuin pitää.

Sanassa sanotaan: "Tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota Herra ei olisi tuottanut?" Aam. 3:6. "Eikö kahta varpusta myydä yhdellä kuparirahalla? Kuitenkaan yksikään varpusista ei putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Onpa kaikki päänne hiuksetkin laskettu." Matt. 10:29-30. Kun tämä yhdistetään siihen, että Jumala tietää, mikä palvelee parhaaksemme ja että hän myös tekee sen, silloin saamme ehdottomasti sen lopputuloksen, että vaikka onnettomuus on kuinka surullinen ja epätoivottu, niin oli kuitenkin parasta, että kävi niin kuiin kävi. Ja kenellä voi olla mitä vastaansanomista siihen, mitä hyvä ja viisas Jumala pitää parhaana?

Mutta että pystyisi suhtautumaan siten, ihmisen tulee olla lopettanut täysin luottamasta omaan ymmärrykseensä, sekä olla siten Jumalan muokkaama, että mieli on tullut taipuisaksi, nöyräksi ja sävyisäksi. Silloin voi säilyttää sisimmässään rauhan ja levon kaikessa, kuinka tuskallinen tilanne sitten onkaan.

Ja – kun jollakin niistä, jotka ovat meille rakkaita, menee elämässä todella huonoon suuntaan, tai henkilö lankeaa pois Jumalasta, on luonnollista ajatella: "En sitten voinut saada estettyä sitä!" Mutta kun ajattele, että Jumala itse, hän joka on rakkaudessa täydellinen, ei ole estänyt sitä, varjeltuu myös sellaisissa äärimmäisen tuskallisissa olosuhteissa rauhan ja levon Jumalassa, vaikka suru on sanomattoman suuri. Sillä me emme kaikella murehtimisellamme voi tehdä hiuksiamme mustaksi tai valkeaksi.

Olkoo tämä kaikenkattava, sanoinkuvaamattoman voimakas, kiistaton totuus aina kirkkaana ja elävänä meille: Vain sillä, miten itse suhtaudumme kaikkeen ja kaikkiin, on ratkaiseva merkitys onneemme.

Tämä on muokattu ote vihkosesta "Suhtautumistapa", joka julkaistiin ensin vuonna 1957 Skjulte Skatter Forlagin toimesta.
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag