Opetuslapseus on henkilökohtainen asia

Opetuslapseus on henkilökohtainen asia

Raymond on joka päivä innostunut tästä uskomattoman mielenkiintoisesta ja muutoksia aikaansaavasta, elinikäisestä koulutuksesta.

9 Minuuttia ·

Opetuslapsi ilmoittautuu elinikäiseen koulutukseen oppimaan Jeesuksesta niin, että hän voi tulla Jeesuksen kaltaiseksi. Haastattelemme Raymondia, joka saa kokea henkilökohtaisesti joka päivä tuloksia tästä elämäämuuttavasta koulutuksesta.

"Opetuslapseus on tärkeintä elämässäni; se innostaa olemaan kristitty. Se on pelastanut elämäni."

Kun Raymond oli 19-vuotias, hän päätti seurata Jeesusta. Hän sai uskon hylätä täysin sen elämän, jota hän oli elänyt; tupakoinnin, varastelun, huumeiden käytön, elämän "katupoikana", niin kuin hän kuvailee elämäänsä rikollisjengin kanssa, jolla ei ollut mitään myötätuntoa toisia kohtaan.

"Elimme oikeastaan niin kuin itse halusimme, ja teimme, mitä huvitti. Teimme paljon pikkurikoksia ja monia tyhmiä asioita", Raymond kertoo mietteliäänä, kun hän muistelee elämäänsä teini-iässä.

"Mutta keskellä tätä kaikkea, minulla oli valtava kaipaus sisälläni Jumalan puoleen. Tunsin usein, että hän todellakin veti minua puoleensa, vaikka elin onnetonta elämää. Saatoin usein mennä itkemään itseäni ja rukoilla Jumalaa, jotta hän puuttuisi asioihin ja auttaisi minua.

En tiennyt kuinka aloittaisin ja mitä minun pitäisi tehdä. Kun olin 18-vuotias, ostin itselleni moottoripyörän, koska uskoin että sen avulla pysyisin erossa jengistä ja tutusta ympäristöstä, mutta ajauduin moottoripyöräjengiin, joten se ei auttanut. Tämä sai minussa aikaan valtavan hädän."

Päätös, joka muutti elämäni

Raymondin isä oli kristitty. Eräänä päivänä, kun Raymond oli kaupungilla myymässä huumeita, hän näki isänsä ystävän kävelevän häntä kohti.

"En halunnut tuottaa isälleni pettymystä, joten piilouduin. Ja kun seisoin siellä, niin mieleeni iski ajatus: Ei, nyt tämä riittää! Nyt minun täytyy aloittaa uusi elämä! Minun on täytynyt sanoa se ääneen, koska muistan, että näin miehen, joka seisoi siellä, ja hän nyökkäsi minulle. Kun sitten käännyin ympäri ja katsoin takaisin, hän oli poissa. Olen varma, että Jumala lähetti enkelin auttamaan minua, koska jokaisesta sielusta käydään taistelu. Kun joku sielu kääntyy, silloin taivaassa on juhla. Kun jollakin ihmisellä on kaipaus, niin Jumala haluaa tehdä, mitä voi, nostaakseen hänet jälleen."

Sinä päivänä Raymond päätti laittaa pisteen sille, mitä oli tehnyt ja aloittaa aivan uuden suunnan elämässään – uuden elämän.

"Annoin koko sydämeni vapaaehtoisesti Jeesukselle, ja melko pian sen jälkeen minusta tuli opetuslapsi. Tunsin, että minun tuli tulla opetuslapseksi, jotta minulla olisi jotain tulevaisuutta.

Opetuslapsen kaipaus

DNyt on kulunut 35 vuottaa siitä kun Raymond teki tämän tarkeän päätöksen. Kun istuudumme hänen kanssaan keskustelemaan lisää siitä, mitä opetuslapsen koulutus sisältää, panemme merkille, että keskustelemme miehen kanssa, jolla on voima Jumalalta, ei vain näkyvä ja ulkonainen vaan myös sisäinen, joka on seurausta jatkuvasta, elinikäisestä koulutuksesta, jonka valtaama hän edellenkin on.

"Opetuslapsen kaipaus on nälkää ja hätää päästä pitemmälle, jotta tulisi mestarinsa kaltaiseksi. Minä viheliäinen ihminen! (Room. 7:24) Siten opetuslapsi tuntee sydämessään. Vaikka olet opetuslapsi, tunnet, että sinulla on luonto ja on asioita, jotka sinun täytyy voittaa ja joita vastaan tulee taistella. Kaipaat tulla samaan elämään, mitä Jeesus eli, koska tunnet, että sinulla täytyy olla enemmän kuin se, mitä sinulla on.

Tunnet hädän sydämessäsi, että saisit jotain uutta. Opetuslapsi säilyttää tämän hädän koko elämänsä ajan, koska aina on enemmän, mitä kohti kurottautua. (Fil. 3:12-14)"

Henkilökohtainen ilmestys Jeesuksesta

Näin Raymondilla on ollut tähän päivään asti. Mutta voidakseen tulla tähän henkilökohtaiseen tarpeeseen muuttua, tarvitaan itsetunnustus – tietoisuus omasta syntisestä luonnosta. Raymond kertoo, kuinka hänen oma voimansa täytyi murtaa, jotta hän saattoi nähdä "oman kurjuutensa".

"Muutamia vuosia sen jälkeen, kun olin antanut sydämeni Jeesukselle, oli aika, jolloin Jumala mursi minut, niin etten luulisi, että omasta voimastani saan voiton. Olin alkanut lukea paljon Jumalan sanaa; olin innokas, kunnes ymmärsin opin, mutta Jumala halusi osoittaa minulle, että pelkkä pään tieto ei riitä. Minun täytyi saada se uskon kautta.

Olin Jumalan kurituksen alla. En langennut syntiin ja alkanut tehdä syntiä, mutta tulin murretuksi, aivan niin kuin Job. Tulin hätään ja ymmärsin, että minun piti nöyrtyä ja tulla köyhäksi itsessäni. Tarvitsin ilmestystä; tarvitsin Jumalan vaikutuksia."

Tämän ajan kuluessa Raymond sai ymmärryksen siitä, kuka Jeesus, hänen Mestarinsa, oikeastaan oli. "Jeesus ilmestyi minulle. Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon! (Matt. 11:28) Silloin ymmärsin, että minun täytyi tulla Jeesuksen luo ja jättää taakkani hänelle ja odottaa häneltä vastausta, ja että hän tulisi auttamaan minua. En luovuttanut.

Ja silloin sain myös nähdä, mikä henkilö Jeesus oli, mitä hän on tehnyt minulle silloin, kun hän tuli tänne alas. Hän antoi elämänsä minun edestäni; hän antoi oman sydänverensä, niin että myös minulle voi onnistua kulkea sama tie, minkä hän on kulkenut. Hän on avannutt uuden tien minulle, niin että voin seurata hänen jalanjälkiään. Hän voi johtaa minut perille, hän voi kuulla rukoukseni ja hän voi antaa minulle apua.

Tunsin, että sain kunnollisen sydänyhteyden Jeesuksen kanssa. Olen löytänyt peltoon kätketyn aarteen. Se on Jeesus. Opetuslapseus on hyvin henkilökohtainen asia. Se ei ole jotain, minkä tekee, koska se on hienoa ja jotain mitä haluaa mielellään, vaan sinulla tulee olla henkilökohtainen ilmestys, henkilökohtainen varmuus siitä, että Jeesus elää; varmuus siitä, että Jeesus todella on olemassa ja että hän on sinua lähellä. Saat syvän sisäisen yhteyden hänen kanssaan. Se on valtava sisäinen yhteys, jota varot menettämästä. Se johtaa rauhaan ja iloon keskellä taistelua, kuritusta ja sotaa."

Elinikäinen koulutus

"Opetuslapsena kokee jatkuvaa kehitysta eri osa-alueilla. Henki ilmoittaa jatkuvasti uusia asioita sinusta itsestäsi ja muistuttaa sinua asioista, joiden kanssa tehdä työtä. Se, mikä mielestäni on kaikkein mielenkiintoisinta opetuslapsen elämässä, on se, että siinä tulee enemmän ja enemmän vapaaksi kaikesta raskaasta. Silloin tulee enemmän riippuvaiseksi Hengen vaikutuksista ja johdetuksi kohti sitä, mitä Jumala haluaa sanoa itselle. Kun sitten olen jossakin tilanteessa, olen ennen kaikkea kiinnostunut kuulemaan, mitä Jumala haluaa sanoa, en niinkään siitä kuinka yksi ja toinen käsittää sen. Opetuslapsena opitaan kääntymään enemmän ja enemmän sisäänpäin.

Kun Jeesus oli tullut lähes täydelliseksi, hän sanoi, että hän ei kyennyt tekemään mitään itsestään, vain sen, mitä hän kuuli Isältään. (Joh. 5:30) Se on jotain, missä meidän tulee kehittyä opetuslapsina, niin ettemme ole niin nopeita reagoimaan, emmekä niin nopeita tekemään johtopäätöksiä, emmekä niin nopeita tuomitsemaan toisia."

Raymond mainitsee esimerkin edelliseltä päivältä, keskustelusta hänen ja vaimon välillä. Hän oli sanonut jotakin, joka oli vain yksinkertainen kommentti, mutta hän huomasi jälkeenpäin, että hän oli ollut vähän pahantuulinen.

"Olin kai vähän vihastunut tai liian nopea vastaamaan. Ehkä minun piti toistaa sanomani pari kertaa, mutta toinen osapuoli ei kuullut edelleenkään, mitä sanoin, ja ärsyynnyin siitä. En huomannut syntiä juuri silloin, kun se tuli esille, mutta jälkeenpäin, kun huomioni kiinnittyi siihen Hengen vaikutuksesta, tunsin surua, kun näin, ettei  minulla ole enempää kärsivällisyyttä, enemmän rakkautta ja kantokykyä. Hyväksyn tuomion. Kyllä, olin ärsyyntynyt. Minulta puuttui pitkämielisyyttä. Kun hyväksyn tuomion, silloin vapaudun siitä, koska silloin Jumala ja minä olemme yksimielisiä siitä, että se ei ollut hyvää. Silloin voin mennä eteenpäin, niin että seuraavalla kerralla olen opetuslapsena valvovampi.

Meidän tulee rakastaa totuutta, niin että totuus tekee meidät vapaiksi. (Joh. 8:31-32) Kun näen itseni ja sen, mitä lihassani on – syntisen luonnon, minkä kaikki olemme perineet – silloin tulee valtava suru, mutta myös valtava toivo.

Opetuslapsen elämässä tulee olla kehitystä. Meidän ei pidä pysyä samoina ihmisinä. Meidän ei tule pysytellä samoissa asioissa, joita teimme 20 vuotta sitten. Jos tulen rikkaaksi ja kylläiseksi, silloin kehitykseni pysähtyy, riippumatta siitä, kuinka pitkälle olen päässyt. Niin kauan kuin elämme, on meissä itsessämme löydettävissä lisää sitä, mikä pitää puhdistaa pois, niin että meistä voi tulla enemmän ja enemmän Kristuksen kaltaisia."

Mielenkiintoinen elämä!

"Tämä elämä on valtavan mielenkiintoista! Minun ei tarvitse olla jotain erityista. Käyn päivittäin töissä ja istuudun autoon ja tulen kotiin ja syön päivällisen ja käyn kokouksissa. Me elämme oikeastaan aivan tavallista elämää, mutta tässä tavallisessa elämässä synti lihastamme tulee esiin. Siksi Jeesus sanoi, että meidän tulee ottaa ristimme joka päivä ja seurata häntä. (Luuk. 9:23) Ja jos yhdistät ‘joka' ja ‘päivä', siitä tulee ‘joka päivä'. Jokaisena päivänä on jotain, mitä Jumala haluaa minulle näyttää. Minun tulee vain olla valvova ja seurata mukana. Herra herättää minun korvani joka aamu, hän herättää sen, että kuulisin opetuslapsen tavoin. (Jes. 50:4) Opetuslapsella on kuuleva korva ja hän löytää sen,  mitä hänen luonnossaan on, niin että hän voi kuolettaa sen ja kokea kehittyvänsä Jeesuksen kuvaksi. Minulle tämä on elämää."

Raamatunkohdat ovat peräisin etupäässä KR92- sekä Raamattu Kansalle- käännöksestä.