Mene suoraan sisältöön

Oletko tehnyt niin kuin Mandela?

Harva meistä saa koskaan yhtä tärkeää roolia historiankirjoissa kuin Nelson Mandela. Olisiko meidän syytä oppia hänestä jotain?

Kuinka monta kertaa olet viime vuosien aikana tehnyt kuten Nelson Mandela?

Nelson Mandela vuonna 2005. KUVA: Wikimedia Commons

Nelson Mandela on melko varmasti yksi meidän aikamme ihailluimmista ihmisistä. Kukapa ei haluaisi tietää, mitä hän ajatteli silloin, kun hän päätti antaa anteeksi afrikaaneille elämänmittaisen vankeuden ja koko elämän rotusorron alla?

Mitä Etelä-Afrikassa tapahtui tuolloin?

Kaikki, jotka käyvät nykyisin Etelä-Afrikassa saavat kokea sen satumaisen ja värikkään sulatusuunin, mikä houkuttelee useita miljoonia turisteja joka vuosi. Vuonna 2010 maa oli maailman katsotuimman urheilutapahtuman – jalkapallon maailmanmestaruuskisojen – isäntämaa. Mutta maa oli olennaisesti erilainen apartheidhallinnon aikaan, mikä oli vallitsevana vuodesta 1948 kaatumiseensa saakka vuoteen 1994.

Nelson Mandela syntyi Etelä-Afrikassa, missä riehui espanjantauti ja sanalla “apartheid” oli merkitystä vain niille, jotka puhuivat afrikaansia. Rasismia oli varmasti olemassa myös vuonna 1918, mutta tilanne vain paheni siitä, ja 1940-, 50- ja 60-luvuilla maassa toteutettiin laaja rotuerottelu-politiikka, jolloin musta enemmistö menetti monet perusoikeutensa, sekä koulutuksessa, terveydenhuollossa ja julkisissa palveluissa. Mandela tuli pian tunnetuksi aktiivisena valkoisten hallinnon vastustajana. Tuona aikana se riitti siihen, että joutui vankilaan loppuiäkseen. Näin kävi Mandelalle.

Tässä kyltissä Durbanissa vuodelta 1989 kerrotaan, että rantaa saavat käyttää vain valkoihoiset uijat. KUVA: Wikimedia Commons

Apartheid kesti 46 vuotta, seitsemän valkoisen presidentin aikana. Viimeisestä, Frederik Willem de Klerkistä, tuli mies, joka otti ensimmäiset askeleet kohti valkoisten ja mustien sovintoa. Vuonna 1990 hän purki kiellon, joka koski apartheidin vastaisia organisaatioita, ja hän myös vapautti Mandelan vankilasta.

Odotukset legendaarista ativistia, Mandelaa kohtaan olivat korkealla, mutta hänen taktiikkansa yllätti monet. Eikö hän nyt kostaisi? Eikö olisi ollut oikein vaatia silmä silmästä ja hammas hampaasta? Mandela on itse kirjoittanut ajatuksistaan: “Samalla kun kävelin ulos portista, joka oli johtava minut vapauteeni, tiesin, että ellen jättäisi katkeruutta ja vihaa pois, olisin edelleen vankilassa.”

Mitä Mandela teki oikein?

Kansakunnan rakentajana Mandelalla oli suurempi unelma kuin vain kosto, ja hän ymmärsi, mitä toimintakeinoja hänen tulisi käyttää saavuttaakseen sen. «Jos on unelma kauniista Etelä-Afrikasta, silloin on myös olemassa teitä, jotka johtavat tähän päämäärään. Kahta näistä teistä voi kutsua “hyvyydeksi” ja “anteeksiannoksi.”.

Frederik Willem de Klerk oli viimeinen presidentti Etelä-Afrikassa apartheidin kaudella, ja hänelle myönnettiin vuonna 1993 Nobelin rauranpalkinto sen vuoksi, että hän oli vapauttanut Mandelan vankilasta ja antanut mustaihoisille takaisin monia oikeuksia. KUVA:Wikimedia Commons

Maailmanhistoriaa ei ole kirjoitettu valmiiksi, ja edelleen on tarvetta sellaisista ihmisistä, kuten Mandela, jotka ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja jotka tekevät oikeita valintoja. Kuitenkin vain harvat meistä tulevat koskaan saamaan yhtä tärkeän roolin historiankirjoissa kuin Mandela. Olisiko meidän syytä oppia hänestä jotain ?

{link=/no/Oppbyggelse/Innsikt/Natur–og-livslovene Luonnonlait ja elämänlait}. Ehkä jokin näistä laeista sai aikaan sen, että Mandela sattoi saada niin paljon tehtyä? Tähän sopivan elämänlain löydämme Matt. 6: 14: «Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen isänne teille anteeksi»;  ja Jaakob 2:13: «..joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton»; ja ehkä tärkein Luuk. 14: 11: «…: joka itsensä alentaa, se korotetaan Kun Mandela tuona päivänä jätti vihan ja katkeruuden vankilaan, hän valitsi sen ettei asettuisi vastustamaan entisiä vihollisiaan. Hän ymmärsi sen, että heidän kohtaamisensa tavallisina kansalaisina ja lähimmäisinä johtaisi paljon parempaan tulokseen.

{link=/no/Tett-pa-livet/Biografi/Arven-fra-Smith Johan O. Smith} kirjoitti vuonna 1905 vastakääntyneelle veljelleen ja kehotti häntä käyttämään hyvyyttä välineenä sielujen voittamiseen. Hän viittasi Sananlaskuihin 25:21-22: «Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra palkitsee tekosi.»  Tätä havainto-opetusta, jonka Mandela piti maailmannäyttämöllä, voidaan verrata tähän raamatulliseen taistelutekniikkaan; Mandela valitsi  voittaa pahan hyvällä! (Room. 12: 21)

Ei ole hullumpaa yhdistää näiden elämänlakien tietoa yhteen Nelson Mandelan kehotuksen kanssa: «Meidän tulee käyttää aika viisaasti ja ymmärtää aina, että aika on kypsä oikeudelle.».

Opin pääkohdat

Tutustu siihen, kuinka Jumalan sana kehottaa ja auttaa meitä elämään 100% hänen tahtonsa mukaan, niin ettei meidän tarvitse enää langeta syntiin, vaan että voimme päästä voittoisaan elämään.

Lataa ilmaiseksi e-kirja

Minä olen ristiinnaulittu Kristuksen kanssa

Tämä kirjanen perustuu siihen, mitä Paavali kirjoittaa Gal. 2:19-20:ssä: «Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.» Tässä Elias Aslaksen selittää, mitä se tarkoittaa ja kuinka lukijalla voi olla sama todistus elämässään kuin Paavalilla.

Seuraa meitä