Mene suoraan sisältöön

Ihmisen vapaa tahto

Jumala antoi ihmiselle luomisvaiheessa jotakin erittäin kallisarvoista. Ihminen sai oman tahdon, jolla se pystyisi tekemään vapaaehtoisesti omia valintoja.

Jumala antoi ihmiselle luomisvaiheessa jotakin erittäin kallisarvoista. Ihminen sai oman tahdon, jolla se pystyisi tekemään vapaaehtoisesti omia valintoja.

Syntiinlankeemus oli seuraus siitä, että ihminen käytti vapaata tahtoaan Saatanan kuuntelemiseen. Toisaalta Jeesus Kristus raivasi tällä samalla vapaalla tahdolla pelastuksen tien.

Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää

Jumala, jolla on kaikki valta ja viisaus, on antanut jokaiselle ihmiselle vapaan tahdon, jota Hän kunnioittaa omien lakiensa rajoissa. Vapaahtoisuus ei tarkoita sitä, että voimme tehdä ilman seurauksia mitä vain, olemme tietenkin vastuussa omista valinnoistamme. Voimme valita vapaasti mitä haluamme kylvää, mutta sato ei ole vapaasti valittavissa.

Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän. Gal. 6:7-8.

Toisten vapaan tahdon kunnioittaminen

Aivan kuten Jumalakin kunnioittaa meidän vapaata tahtoamme, meidänkin tulee kunnioittaa toistemme vapaata tahtoa. Tarkoittaako se sitä, että emme ole vastuussa toisistamme? Tietenkin meillä on vastuu. Esimerkiksi silloin kun lapsemme ovat pieniä. Eiväthän vanhemmat voi silloin ajatella: Lapsilla on vapaa tahto. Lasten täytyy saada tehdä kaikki vapaaehtoisesti.

Vanhemmillahan on vastuu lastenkasvatuksesta. Kun lapset kasvavat vanhemmaksi on tärkeää, että lapsen vapaa tahto ja kasvatusvastuu on terveessä tasapainossa. Tässä on paljon opittavaa: Ettemme hallitsisi lapsiamme, emmekä moittisi tai tekisi heistä itsemme kopioita. Vaan, että olisimme lapsillemme esikuvia, kantaisimme heitä sydämessämme ja rukoilisimme heidän puolestaan! Meidän tulee pitää heihin avoin yhteys ja antaa heille ymmärrys asioista, sen sijaan, että antaisimme heille ison määrän sääntöjä.

Paavali esikuvana

Samat ohjeet pätevät silloin, kun olemme tekemisissä toistemme kanssa. Tässä yhteydessä on opettavaista, kuinka Paavali kohteli Filemonia kun hänen orjansa Onesimus kääntyi Roomassa. Vaikka minulla on Kristuksen antama valta määrätä, mitä sinun tulee tehdä, niin minä rakkauden nimessä mieluummin vain vetoan sinuun tällaisena kuin olen. Fil. 1:8-9. Jakeessa 14 lukee edelleen: En kuitenkaan halua tehdä mitään ilman sinun suostumustasi, jotta et tekisi sitä hyvää, minkä teet, pakosta vaan vapaaehtoisesti.

Vapaaehtoisuus työssä

Myös silloin kun on kysymys palvelemisesta ja antamisesta seurakunnasta, kunnioitus toisten vapaata tahtoa kohtaan on erittäin tärkeä lähtökohta. Niin, että viisaus opettaisi meille hienot lait ollessamme toistemme kanssa tekemisissä. Ettemme koskaan hallitsisi toisiamme, ettemme moittisi toisiamme, emmekä vaatisi toisiamme, mutta toisaalta kantaisimme toisiamme sydämissämme, rukoilisimme toistemme puolesta, innostisimme ja kehottaisimme toisiamme.

Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni tulisi ennen kaikkea henkilökohtaisesti koko omasta tahdostaan Jumalan tahtoon. Tällöin rakkaus Kristukseen johtaa meidät vapauden täydellisien lakien äärelle, jolloin meillä on tahto palvella ja siunata lähimmäisiämme. Vapaaehtoisesti, sydämestä ja ilolla!

Opin pääkohdat

Tutustu siihen, kuinka Jumalan sana kehottaa ja auttaa meitä elämään 100% hänen tahtonsa mukaan, niin ettei meidän tarvitse enää langeta syntiin, vaan että voimme päästä voittoisaan elämään.

Lataa ilmaiseksi e-kirja

Minä olen ristiinnaulittu Kristuksen kanssa

Tämä kirjanen perustuu siihen, mitä Paavali kirjoittaa Gal. 2:19-20:ssä: «Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.» Tässä Elias Aslaksen selittää, mitä se tarkoittaa ja kuinka lukijalla voi olla sama todistus elämässään kuin Paavalilla.

Seuraa meitä